Yritykset ja yhteisöt

Järjestö- ja yritysyhteistyö on projektin osalta päättynyt maan hallituksen ilmoitettua erostaan ja lakien valmistelun päättymisestä maaliskuussa 2019.

Maakunta- ja sote-uudistuksen myötä  yhä useammissa palveluissa maakunnan rinnalla julkisia palveluita olisivat tuottaneet yritykset ja järjestöt. Sosiaali- ja terveyspalveluiden ohella uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia nähtiin syntyvän esimerkiksi kasvupalveluihin, kehittämis- ja asiantuntijapalveluihin sekä moniin maakunnan tukipalveluihin.

Markkinoiden hyödyntämisellä maakuntavalmistelussa tavoiteltiin joustavuutta ja laadukkaita palveluita. Keski-Suomen valmistelun kunnianhimoisena tavoitteena olikin synnyttää maakuntaan uudenlainen ekosysteemi, jota maakunta palveluiden järjestäjänä olisi voinut hyödyntää tehtäviensä suunnittelussa ja toteuttamisessa. Ekosysteemia valmisteltiin avoimissa ekosysteemitapaamisissa. Tilaisuuksiin olivat tervetulleita palveluntuottajien lisäksi mm. yleishyödyllisiä palveluita tuottavat yhtä hyvin kuin hyvinvointityön keskeisinä kumppaneina toimivat kunnat. Tapaamisia järjestettiin valmistelun aikana noin kerran kuukaudessa.

Yritykset ja järjestöt maakunnan asiakkaina

Uuden maakunnan palveluita yrityksille ja yhteisöille olisivat olleet esim. rahoitus investoinneille ja kehittämiseen, rekrytointikoulutus, maatilojen lomituspalvelut,  alkavan yrittäjän starttirahoitus, anniskeluluvat ja valmiussuunnitelmien neuvonta.

Palveluita oli tarkoitus koota yhteen yritys- ja yhteisöasiakkaiden kehittämistoiveiden mukaisesti. Palvelukokonaisuuksista olisi päättänyt lopullisesti vaaleilla valittu maakuntavaltuusto.

Järjestöt ja yhdistykset valmistelun yhteistyökumppaneina

Keski-Suomen maakunnassa on yhteensä noin 5300 järjestöä eli rekisteröityä yhdistystä. Näistä suurin osa on ammattiin ja elinkeinoon, vapaa-aikaan, kulttuuriin, poliittiseen toimintaan sekä sosiaali- ja terveysalaan liittyviä.  Maakunnan järjestöjen lukumäärä kunnittain on kuvattuna oikealla. 

Kaikista maakunnan järjestöistä sosiaali- ja terveysalan järjestöjä on yli 500, joista suurin osa on paikallisyhdistyksiä. Maakunnassa toimii erityisen paljon ikääntyneiden järjestöjä (noin 150). Kulttuuriyhdistyksiä on reilu 800, kuten myös vapaa-ajan yhdistyksiä. Urheilu- ja liikuntajärjestöjä maakunnassa on noin 400. Muun toimialan järjestöjä, kuten esimerkiksi Marttayhdistyksiä, vapaaehtoiseen pelastustoimintaan liittyviä yhdistyksiä sekä klubeja ja veljeskuntia, on reilu 400.

Kunnittain eniten yhdistyksiä on Jyväskylän seudulla (Jyväskylässä lähes 2200), Jämsässä, Keuruulla ja Laukaassa.

Järjestökentän kirjo on laaja palveluntuotannosta hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja toiminta on moninaista. Pääosin vapaaehtoisvoimin toimivien järjestöjen rooli hyvinvoinnin ja terveyden sekä osallisuuden edistämisessä on merkittävä. Esimerkiksi suurin osa sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnasta on ennaltaehkäisevää arjen tukea, jota tarjotaan vapaaehtoisuuden ja vertaisuuden voimin.

Maakunnan järjestöt olivat keskenään hyvin eri asemissa suhteessa maakunta- ja sote-uudistukseen valmisteluun. Osa oli ollut mukana jo esivalmisteluvaiheessa ja osa seurannut uudistusta kiinteänä osana työtään mm. palveluiden kehittämisen näkökulmasta. Monelle järjestölle uudistus kaikkine toimintaympäristön muutoksineen koettiin valmistelun aikana vielä varsin vieraana.

Keskisuomalaisten järjestöjen laaja-alaisena yhteistoimintaelimenä toimi valmistelun aikana Keski-Suomen Järjestöareena. Järjestöareenan ja maakunnan välille ehdittiin valmistelun aikana muodostaa erillinen Kumppanuuspöytä, jossa aktiivista vuoropuhelua oli tarkoitus käydä säännöllisesti. Toiminta ehdittiin käynnistää alkuvuonna 2019 ja se jatkuu myös valmistelun kaatumisen jälkeen Keski-Suomen liiton kanssa.

Lisätietoa: