KultaSote

KultaSote – kulttuurihyvinvointipalvelut osaksi sotea

Keski-Suomen liiton KultaSote – Kulttuurihyvinvointipalvelut osaksi sotea -hankkeen tavoitteena oli varmistaa hyvinvointitoimenpiteiden toteuttaminen uuden maakunnan suunnittelussa ja toimintaa ohjaavissa asiakirjoissa. Hanketta toteutettiin tiiviissä yhteistyössä uudistuksen valmistelutiimin ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa.
Uudistuksen valtakunnallisen valmistelun aikataulu aiheutti omat haasteensa hankkeen toteutukselle.  Kulttuurihyvinvointipalvelut kirjattiin Keski-Suomen maakunnan palveluiden järjestämissuunnitelmaan, muiden asiakirjojen valmistelua aloitettiin ja täydennys jatkuu siinä vaiheessa, kun uudistuksen jatko on selvillä.

Keskeiset havainnot maakunnan kulttuurihyvinvointitoiminnan järjestämiseen:

  1. Vaikuttavuuden todentaminen
    Kulttuurihyvinvointipalveluiden tarpeen ja oikeutuksen sotesektorin palveluvalikoimassa tulee perustua tutkimukseen.
  1. Sote-palveluntuottajien sitouttaminen
    Maakunnan ja sote-palveluntuottajien sopimukset ja toimintaa ohjaavat asiakirjat määrittelevät, millaista kulttuurihyvinvointitoimintaa palveluntuottajan tulee asiakkailleen tarjota.
  1. Kulttuurihyvinvointitoiminnan koordinointi
    Maakunta vastaa kulttuurihyvinvoinnin koordinoinnista. Koordinaatio varmistaa kulttuurihyvinvointitoiminnan aseman sekä hallinto- että palvelurakenteissa. Tämä toteutuu parhaiten kohdentamalla kahden kulttuurihyvinvointikoordinaattorin työpanos yhtäaikaisesti palveluiden järjestämiseen ja tuottamiseen siten, että järjestäjän vastuulla on kulttuurihyvinvointitoiminnan rakenteiden kehittäminen ja tuottajan vastuulla toiminnan organisoiminen.
  1. Kulttuurihyvinvointitoiminnan kriteerit
    Kulttuurihyvinvointitoiminnassa on kaksi tasoa:
    a. Taide- ja kulttuuritoiminta – hoitohenkilökunnan tai vapaaehtoisten järjestämää toimintaa, josta ei makseta erillistä palkkaa tai korvausta.
    b. Kulttuurihyvinvointipalvelut – kulttuurin ammattilaisten toteuttamaa tavoitteellista, vuorovaikutukseen ja asiakkaan aktiiviseen toimijuuteen perustuvaa toimintaa, josta ammattilainen saa suositusten mukaisen korvauksen.
    Maakunta päättää palvelukohtaisesti, kumpi taso katsotaan eri palveluissa riittäväksi. Taso määritellään järjestämissuunnitelmassa ja tarkennetaan sopimuksissa.
    Laatukulttuurihyvinvointitoiminnan tulee olla laadukasta ja kohderyhmän huomioon ottavaa riippumatta siitä, kuka toteutuksesta  vastaa
    Tasapuolisuuskulttuurihyvinvointitoimintaan osallistumisen tulee olla mahdollista asiakkaan olosuhteista riippumatta (esim. kotihoito, pitkäaikaisasuminen, erikoissairaanhoito jne.)
    Määräkulttuurihyvinvointitoimintaa tulee olla säännöllisesti ja riittävästi, kuitenkin vähintään 100 minuuttia viikossa henkilöä kohden.
  1. Kulttuurihyvinvointipalveluiden saatavuus
    Tällä hetkellä kulttuurihyvinvointipalvelujen tarjoajilta puuttuu järjestelmä, jonka kautta palveluja ja niiden tuottajia olisi helppo löytää. Sen vuoksi sote-valmistelutiimi piti keskeisenä palvelupakettien kehittämistä sekä taiteilijoiden yhteenliittymien (osuuskunnat, osakeyhtiöt jne.) perustamista ostoprosessien helpottamiseksi.

Hankkeen keskeisiä yhteistyötahoja olivat Keski-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen valmistelijat, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Keski-Suomen kulttuurihyvinvointisuunnitelmatyöryhmä, Keski-Suomen Hyvinvoinnin osaamiskeskittymä KeHo sekä Keski-Suomen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE.
Hanketta esiteltiin myös keskisuomalaisille kunnanjohtajille sekä kansainvälisen CREADIS3 – älykkäät luovat alueet -hankkeen Keski-Suomeen suuntautuneella opintomatkalla, johon osallistui edustajia viidestä maasta eri puolilta Eurooppaa.

Hanke järjesti Taiteen ja kulttuurin tuotteistaminen sote-sektorille-seminaariworkshopin taiteilijoille ja taiteen alan tuottajille. Seminaarin aiheina olivat soteuudistuksen vaikutukset taiteilijoiden edellytyksiin työskennellä sote-sektorilla sekä taiteen ja kulttuurin tuotteistamisen erityiskysymykset.
Tilaisuuden alustukset:
Matias Lahti Taiteilijana sote-sektorilla – mitä sinun tulee tietää
Vesa Plath Taiteen asiantuntijuuden keskus – ostajalle helppo paikka hankkia palveluita
Tiina Kivioja KultaSote – Kulttuurihyvinvointipalvelut osaksi sotea
Johanna Wahlbeck: Taide- ja kulttuurialan tuotteistamisen erityiskysymyksiä – onko niitä?

KultaSoten tuottamaa materiaalia
Infokortit
Terveyttä taiteesta ja kulttuurista
Taiteen ja kulttuurin vaikutukset lääketieteessä
Esimerkkejä kulttuurihyvinvointipalveluista

Kulttuurihyvinvointi Alueuudistus.fi-sivulla

Lisätietoja:

Tiina Kivioja, projektikoordinaattori, p. 040-131 7002, tiina.kivioja@keskisuomi.fi, Keski-Suomen liitto, KultaSote – Kulttuurihyvinvointipalvelut osaksi sotea -hanke
Raija Partanen, kehittämispäällikkö/kulttuuri ja luova talous, 040 5950139, raija.partanen (@) keskisuomi.fi, Keski-Suomen liitto

 

Valokuva: Matti Häyrynen