Perhekeskustoimintamalli

Perhekeskustoimintamalli

”Apua ja kohtaamista perheiden lähellä kaikkien toimijoiden yhteistyöllä”

Perhekeskustoiminnan tavoitteet

Perhekeskustoiminta yhdistää perheiden arjen verkostot ja lapsiperhepalvelut toimivaksi kokonaisuudeksi. Yhtenäinen kokonaisuus sisältää lapsille, nuorille ja perheille suunnatut hyvinvointia, terveyttä, kasvua ja kehitystä edistävät sekä varhaisen tuen ja hoidon palvelut. Se verkostoi erillään olevat palvelut ja toiminnat siten, että jokaiseen avun ja tuen tarpeeseen vastataan nopeammin, kohdennetummin ja koordinoidummin. Perhekeskus toimii lähipalveluperiaatteella. Lähipalveluperiaate tarkoittaa sitä, että asukas/asiakas saa tarvitsemansa avun ja tuen fyysisesti lähellä omaa arkiympäristöään, verkostomaisena ja jalkautuvana toimintana ja/tai digitaalisesti. Tavoitteena on, että myös erityis- ja vaativan tason palvelut jalkautuvat arkiympäristöihin ja tarvittaessa asiakkaan tilannetta arvioidaan monitoimijaisesti. Perhekeskustoiminta sisältää avoimia kohtaamispaikkoja, jotka mahdollistavat asukkaiden omaehtoista toimintaa, vertaistukea ja yhteisöllisyyttä sekä palveluohjausta.

 

Perhekeskustoimintamallilla kohti yhteistä toimintaa

Perhekeskustoimintamalli on ennen kaikkea yhteistä toimintaa. Toimintaa suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan yhdessä asukkaiden ja ammattilaisten kesken. Yhteinen toiminta vaatii hyvää vuorovaikutusta ja yhteistyönrakennetta. Perhekeskustoimintamalli on rakenne, joka tukee yhteistä toimintaa. Se kokoaa asukkaat, maakunnan, kunnan, yksityisen, järjestöjen, kolmannen sektorin toimijat yhdessä toimivaksi kokonaisuudeksi. Rakenteeseen kytkeytyy myös maakunnan ulkopuolelta, esimerkiksi osaamis- ja tukikeskuksista tulevat palvelut. Tällä hetkellä näyttää siltä, että perhekeskustoimintamallin kokonaishallinnoinnista vastaisi maakunnan liikelaitos. Perhekeskustoimintamallin rakennetta ja palveluverkkoa on kuvattu seuraavassa kuvassa:

Palveluiden järjestämisvastuu on uuden kunnalla ja uudella maakunnalla – asukasosallisuus huomioiden. Perhekeskustoimintamalli luo rakenteen, joka verkostoi tehtävien toteuttamiseksi tarvittavat lapsiperheiden palvelut ja toiminnot yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi.  Se edellyttää uudenlaista toimintakulttuuria (palveluiden ja kohtaamispaikan lisäksi), organisointia, johtamista, palveluiden yhteensovittamista, toimivia yhteistyörakenteita.

 

Perhekeskustoiminnan tehtävät

Perhekeskuksen tehtävät vastaavat lapsiperheiden tarpeisiin (oheisessa tähtikuviossa näkyvät kaikki tehtävät). Perhekeskuksen tehtävänä on muun muassa edistää lasten ja perheiden hyvinvointia ja terveyttä esimerkiksi vanhemmuutta ja parisuhdetta tukemalla. Yhtenäisen verkoston avulla on mahdollista järjestää monipuolisempaa ammattilaisten sekä vapaaehtoisten ja vertaisten antamaa tukea mm. vanhemmuuteen. Perheet saavat palveluohjausta, pääsevät hoitoon nopeasti ja tarvittaessa heidän tuen tarpeensa arvioidaan monialaisesti. Vanhempien elämäntilanteeseen liittyviä tuen tarpeita tunnistetaan ja tukea annetaan jo raskauden ajalta lähtien. Perhekeskus tukee erotilanteissa olevia vanhempia vanhemmuuden jatkumiseen ja sovinnolliseen eroon. Kohtaamispaikat ovat perheille tarpeellisia niiden tarjoaman vertaistuen ja yhteisöllisyyden vuoksi. Perhekeskustoiminnan tehtävänä on myös ehkäistä lähisuhdeväkivaltaa ja se huomioi toiminnassaan perheiden moninaisuuden ja monikulttuurisuuden.

 

Taustaa perhekeskustoimintamallin etenemiselle Keski-Suomessa

Osassa Keski-Suomen kuntia perhekeskuskehittämistä on tehty jo useita vuosia. Kehittämistyö on alkanut Keski-Suomessa Jyväskylän seudun Perhe –hankkeessa 2005-2007 ja Perhe-hanke II:ssa 2007-2008, Jämsän seudun Perhepalvelukeskus –hankkeessa 2006-2008 sekä Keski-Suomen SOTE 2020 hankkeessa 2014-2016. SOTE-2020 hankkeen aikana sovittiin maakunnallinen eteneminen ja tehtiin kuntakohtaisia suunnitelmia perhekeskustoimintamallin käyttöönottamiseksi Keski-Suomessa. KSLAPESSA 2017-2018 työskentely alkoi jalkautumalla työparina kaikkiin Keski-Suomen kuntiin. Kuntatapaamisilla osallistuttiin lape-ryhmien ja perhekeskusohjausryhmien kokouksiin, joissa tiedotettiin lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmasta ja perhekeskustoimintamallista, sekä autettiin lape-ryhmien perustamisessa. Työparityöskentelyn jälkeen jaettiin kunnat puoliksi kehittämiskoordinaattoreiden kesken. Vastuukehittämiskoordinaattori jatkoi prosessia, vieden työskentelyn syvemmälle tasolle. Kunnat ovat erilaisia vahvuuksineen ja tarpeineen sekä etenevät eri vaiheissa, joten myös tuki ja eteneminen on tapahtunut yksilöllisesti. Jokaisessa kunnassa on kuitenkin huomioitu tietyt perusasiat, kuten: ketä meidän verkostoon kuuluu, millaista olemassa olevaa toimintaa ja yhteistyötä meillä on, miten kansallisesti linjatut sisällöt toteutuvat, kuinka organisoidumme ja johdamme kokonaisuutta. Kunkin kunnan perhekeskustoimintamalli on pyritty mallintamaan, kokoamalla perustiedot lomakkeelle ja piirtämällä malli kuvan muotoon.

 

Kuntien erilaiset perhekeskusmallit

Keski-Suomen kuntien perhekeskustoimintamallit ovat eri vaiheissa ja rakentuvat eri tavoilla. Osassa kuntia perhekeskustoimintamallia on kehitetty jo pitkään, osassa ollaan alkuvaiheessa. Organisoituminen on myös tapahtumassa eri tavoilla. Joissain kunnissa perhekeskustoimintamalli on rakentumassa vahvasti koulun yhteyteen, sivistystoimi vetoisesti. Toisissa kunnissa sosiaali- ja terveystoimi vievät vahvasti perhekeskustoimintamallia eteenpäin. Lisäksi on kuntia joissa sivistys-, sosiaali- ja terveystoimi rakentavat mallia yhdessä. Kunnat tekevät myös yhteistyötä perhekeskustoimintamalliensa luomisessa. Tavoitteena onkin muodostaa Keski-Suomeen seudullisia perhekeskusalueita, jolloin useampi kunta kuuluisi samaan perhekeskusalueeseen.

Kaikissa kunnissa perhekeskustoiminta toteutuu verkostomaisena toimintana. Ensivaiheessa onkin ollut tärkeää hahmottaa olemassa olevat verkostot ja toiminta. Verkostomaisuuden lisäksi useissa kunnissa toiminnalle on lähivuosina tulossa fyysisiä perhekeskustiloja esimerkiksi koulun tai sote-keskuksen yhteyteen. Muutamissa kunnissa fyysiset tilat perhekeskustoiminnalle ovat jo olemassa. Perhekeskusrakenteiden lisäksi kunnissa tehdään paljon sisällöllistä kehittämistyötä yhteisen toiminnan edistämiseksi. Tällaista on esimerkiksi tehdyt asukaskyselyt, yhteistyön rakenteet ja menetelmät, uudet yhteiset toimintamuodot ja tehostunut yhteinen tiedotus.

 

Kuntien perhekeskustoimintamallit

Keski-Suomen perhekeskustoimintamalli

MAAKUNNALLINEN malli pohjautuu:

  • Yhteisille arvoille:
  • Yhteiseen käsitykseen lapsesta, nuoresta ja perheestä, sekä heidän hyvinvointiinsa vaikuttavista tekijöistä
  • Ei rajoitu pelkästään vain alle 18-vuotiaisiin
  • Perustuu kuntien ja alueiden erityispiirteisiin ja vahvuuksiin, vastaa haasteisiin ja tarpeisiin
  • Pohjautuu toimijoiden ja fyysisten toimintaympäristöjen verkostomaisuudelle sekä palveluiden kokoamiseen osin saman katon alle
  • Sähköinen perhekeskus (digitaalisuus) täydentää mallia
  • Käytössä on yhteisiä työmenetelmiä ja –käytänteitä
  • Kuntien perhekeskusyhdyshenkilöt muodostavat maakunnallisen osaamis- ja tukiverkoston, joka muun muassa koordinoi perhekeskustoimintaa Keski-Suomessa
  • Kaikille avoimet perhekeskusfoorumit (1-2 krt/vuodessa) edistävät asukasosallisuutta
  • Osakokonaisuudet kuten perhevalmennus  osana vanhemmuuden tukea on osa perhekuskokonaisuutta
  • Malli sitouttaa toimijat yhteiseen toimintaan

 

Työ- ja kehittämisryhmät

KESKI-SUOMEN PERHEKESKUSYHDYSHENKILÖT – osaamista ja tukea yhteiseen toimintaan:

Yhdyshenkilökokoukset:

  • Äänekoski 10.11.2017 (muistio)
  • Petäjävesi 9.3.2018 (muistio)
  • Kannonkoski 8.6.2018 (Muistio)
  • Joutsa 28.9.2018, kello 10-15
  • tulevat kokoukset:
  • Jyväskylä 19.11.2018, kello 10-15
  • Keuruu, 22.3.2019, kello 10-15
  • Toivakka, 7.6.2019, kello 10-15

 

Maakunnallisen Lape-ryhmän matalan kynnyksen jaosto:

Jaoston kokoukset:

  • Jyväskylä 9.6.2017
  • Jyväskylä 1.9.2018
  • Laukaa 1.12.2018
  • Jyväskylä 25.1.2018
  • Joutsa 16.2.2018
  • Äänekoski 14.6.2018

Vanhemmuuden- ja parisuhteen tuki

Eroauttaminen

Eroauttamisen kehittämistyö Keski-Suomessa

  • Eropalveluiden kartoitus Keski-Suomessa (liite)
  • Maakunnallinen eroauttamiskoulutussarja:
    • Lapset ja perhe erotilanteessa 24.10.2017 – ohjelma
    • Vaino ja vieraannuttaminen erotilanteessa 20.3.2018 – ohjelma
    • Lapsen etua etsimässä 29.11.2018 – ohjelma
  • Vanhemmuussuunnitelmasta tukea eron jälkeiseen vanhemmuuteen

Tietoa perhekeskuksista nyt äitiyspakkaukseen

Perhekeskus. Mukana perheesi elämässä -esite on julkaistu (STM, OKM ja THL)