Perhekeskustoimintamalli

Perhekeskustoimintamalli

”Apua ja kohtaamista perheiden lähellä kaikkien toimijoiden yhteistyöllä”

Perhekeskustoiminnan tavoitteet

Perhekeskustoiminta yhdistää perheiden arjen verkostot ja lapsiperhepalvelut toimivaksi kokonaisuudeksi. Yhtenäinen kokonaisuus sisältää lapsille, nuorille ja perheille suunnatut hyvinvointia, terveyttä, kasvua ja kehitystä edistävät sekä varhaisen tuen ja hoidon palvelut. Se verkostoi erillään olevat palvelut ja toiminnat siten, että jokaiseen avun ja tuen tarpeeseen vastataan nopeammin, kohdennetummin ja koordinoidummin. Perhekeskus toimii lähipalveluperiaatteella. Lähipalveluperiaate tarkoittaa sitä, että asukas/asiakas saa tarvitsemansa avun ja tuen fyysisesti lähellä omaa arkiympäristöään, verkostomaisena ja jalkautuvana toimintana ja/tai digitaalisesti. Tavoitteena on, että myös erityis- ja vaativan tason palvelut jalkautuvat arkiympäristöihin ja tarvittaessa asiakkaan tilannetta arvioidaan monitoimijaisesti. Perhekeskustoiminta sisältää avoimia kohtaamispaikkoja, jotka mahdollistavat asukkaiden omaehtoista toimintaa, vertaistukea ja yhteisöllisyyttä sekä palveluohjausta.

 

Perhekeskustoimintamallilla kohti yhteistä toimintaa

Perhekeskustoimintamalli on ennen kaikkea yhteistä toimintaa. Toimintaa suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan yhdessä asukkaiden ja ammattilaisten kesken. Yhteinen toiminta vaatii hyvää vuorovaikutusta ja yhteistyönrakennetta. Perhekeskustoimintamalli on rakenne, joka tukee yhteistä toimintaa. Se kokoaa asukkaat, maakunnan, kunnan, yksityisen, järjestöjen, kolmannen sektorin toimijat yhdessä toimivaksi kokonaisuudeksi. Rakenteeseen kytkeytyy myös maakunnan ulkopuolelta, esimerkiksi osaamis- ja tukikeskuksista tulevat palvelut. Tällä hetkellä näyttää siltä, että perhekeskustoimintamallin kokonaishallinnoinnista vastaisi maakunnan liikelaitos. Perhekeskustoimintamallin rakennetta ja palveluverkkoa on kuvattu seuraavassa kuvassa:

Palveluiden järjestämisvastuu on uuden kunnalla ja uudella maakunnalla – asukasosallisuus huomioiden. Perhekeskustoimintamalli luo rakenteen, joka verkostoi tehtävien toteuttamiseksi tarvittavat lapsiperheiden palvelut ja toiminnot yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi.  Se edellyttää uudenlaista toimintakulttuuria (palveluiden ja kohtaamispaikan lisäksi), organisointia, johtamista, palveluiden yhteensovittamista, toimivia yhteistyörakenteita.

 

Perhekeskustoiminnan tehtävät

Perhekeskuksen tehtävät vastaavat lapsiperheiden tarpeisiin (oheisessa tähtikuviossa näkyvät kaikki tehtävät). Perhekeskuksen tehtävänä on muun muassa edistää lasten ja perheiden hyvinvointia ja terveyttä esimerkiksi vanhemmuutta ja parisuhdetta tukemalla. Yhtenäisen verkoston avulla on mahdollista järjestää monipuolisempaa ammattilaisten sekä vapaaehtoisten ja vertaisten antamaa tukea mm. vanhemmuuteen. Perheet saavat palveluohjausta, pääsevät hoitoon nopeasti ja tarvittaessa heidän tuen tarpeensa arvioidaan monialaisesti. Vanhempien elämäntilanteeseen liittyviä tuen tarpeita tunnistetaan ja tukea annetaan jo raskauden ajalta lähtien. Perhekeskus tukee erotilanteissa olevia vanhempia vanhemmuuden jatkumiseen ja sovinnolliseen eroon. Kohtaamispaikat ovat perheille tarpeellisia niiden tarjoaman vertaistuen ja yhteisöllisyyden vuoksi. Perhekeskustoiminnan tehtävänä on myös ehkäistä lähisuhdeväkivaltaa ja se huomioi toiminnassaan perheiden moninaisuuden ja monikulttuurisuuden.

 

Miten Keski-Suomessa on edetty perhekeskustoiminnan kehittämisessä?

Perhekeskustoimintamallin rakentaminen maakunnallisesti alkoi 4.6.2015. Tällöin Keski-Suomen SOTE2020-hankkeen ohjausryhmä päätti, että perhekeskustoimintamallia lähdetään levittämään ja juurruttamaan koko Keski-Suomeen. Mallin rakentaminen ja käyttöönotto jatkuu Keski-Suomen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman toimeenpanemana.

Keski-Suomen lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma 2016-2018

Työsuunnitelma etenemisestä:

 

Kuntien erilaiset perhekeskusmallit

Keski-Suomen kuntien perhekeskustoimintamallit ovat eri vaiheissa ja rakentuvat eri tavoilla. Osassa kuntia perhekeskustoimintamallia on kehitetty jo pitkään, osassa ollaan alkuvaiheessa. Organisoituminen on myös tapahtumassa eri tavoilla. Joissain kunnissa perhekeskustoimintamalli on rakentumassa vahvasti koulun yhteyteen, sivistystoimi vetoisesti. Toisissa kunnissa sosiaali- ja terveystoimi vievät vahvasti perhekeskustoimintamallia eteenpäin. Lisäksi on kuntia joissa sivistys-, sosiaali- ja terveystoimi rakentavat mallia yhdessä. Kunnat tekevät myös yhteistyötä perhekeskustoimintamalliensa luomisessa. Tavoitteena onkin muodostaa Keski-Suomeen seudullisia perhekeskusalueita, jolloin useampi kunta kuuluisi samaan perhekeskusalueeseen.

Kaikissa kunnissa perhekeskustoiminta toteutuu verkostomaisena toimintana. Ensivaiheessa onkin ollut tärkeää hahmottaa olemassa olevat verkostot ja toiminta. Verkostomaisuuden lisäksi useissa kunnissa toiminnalle on lähivuosina tulossa fyysisiä perhekeskustiloja esimerkiksi koulun tai sote-keskuksen yhteyteen. Muutamissa kunnissa fyysiset tilat perhekeskustoiminnalle ovat jo olemassa. Perhekeskusrakenteiden lisäksi kunnissa tehdään paljon sisällöllistä kehittämistyötä yhteisen toiminnan edistämiseksi. Tällaista on esimerkiksi tehdyt asukaskyselyt, yhteistyön rakenteet ja menetelmät, uudet yhteiset toimintamuodot ja tehostunut yhteinen tiedotus.

 

Kuntien perhekeskustoimintamallit

Keski-Suomen perhekeskustoimintamalli

MAAKUNNALLINEN malli pohjautuu:

  • Yhteisille arvoille:
    • Luottamus, eettisyys, lapsi- ja perhelähtöisyys
  • Kohderyhmää ei ole rajattu vain alle 18-vuotiaisiin
  • Malli pohjautuu toimijoiden ja fyysisten toimintaympäristöjen verkostomaisuudelle,  jota täydentää maakunnallinen sähköinen perhekeskus (Hybridi-malli)
  • Uusi kunta, mukaan lukien 3.sektori ja yritykset, sekä uusi maakunta  ovat ”yhteistyöpelureita”, muodostaen kokonaisuuden,  joka tukee lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia
  • Malli rakentuu kunkin kunnan vahvuuksille, erityispiirteille ja tarpeille, jota maakunnan sote palvelut täydentävät
  • Mallissa on yhteisiä työmenetelmiä ja –käytänteitä
  • Kuntien PEKE vastuuhenkilöt muodostavat maakunnallisen osaamis- ja tukiverkoston
  • Kaikille avoimet perhekeskusfoorumit (1-2 krt/vuodessa) edistävät asukasosallisuutta
  • Sisältötyöryhmät, kuten vanhemmuuden tuki, on kytketty kokonaisuuteen
  • Maakunnalla on fyysinen perhekeskus?
  • Malli koetaan uskottavaksi – toimijat ovat sitoutuneet yhteiseen toimintamalliin

 

Työ- ja kehittämisryhmät

Maakunnallisen Lape-ryhmän matalan kynnyksen jaosto:
– jaoston tehtävät
– jaoston jäsenet
– jaoston kokoukset:

  • Jyväskylä 9.6.2017
  • Jyväskylä 1.9.2018
  • Laukaa 1.12.2018
  • Jyväskylä 25.1.2018
  • Joutsa 16.2.2018
  • Äänekoski 14.6.2018

Keski-Suomen perhekeskusyhdyshenkilöt – osaamista ja tukea yhteiseen toimintaan:
kuntien yhdyshenkilöt

– yhdyshenkilökokoukset:

  • Äänekoski 10.11.2017 (muistio)
  • Petäjävesi 9.3.2018 (muistio)
  • Kannonkoski 8.6.2018
  • tulevat kokoukset:
  • Joutsa 28.9.2018, kello 10-15
  • Jyväskylä 19.11.2018, kello 10-15

Vanhemmuuden tuki

 

Tietoa perhekeskuksista nyt äitiyspakkaukseen

Perhekeskus. Mukana perheesi elämässä -esite on julkaistu (STM, OKM ja THL)