Monitoimijaisuus perhetyössä

Monitoimijaisuus perhetyön ydinelementtinä

Monitoimijaisen perhetyön pilotointi aloitettiin syksyn 2017 aikana Äänekoskella, Saarikassa ja Jyväskylässä. Syksystä 2017 lähtien on kokoontunut yhteinen kehittämistyöryhmä, joka koottiin pilottikuntien perhetyön toimijoista, lastensuojelun viranomaistyön edustajista, perhetukikodin toimijoista sekä kokemusasiantuntijasta. Tavoitteena on viedä perhetyön kuntakohtaisia pilotteja eteenpäin THL:n perhetyön mallinnukseen pohjautuen. Monitoimijaisessa perhetyössä on keskeistä saada kaikki perheen elämäntilanteen kannalta keskeiset toimijat perus- ja erityistasolta mukaan yhteiseen perhetyöhön tilanteissa, joissa perheellä on lastensuojelun perhetyön tarvetta. LAPE-työn aikana on selkiytetty eri tahojen rooleja perheen asiakasprosessissa. Keskeistä on perheen omat toiveet avusta, sekä yhteisen kokonaisnäkemyksen muodostaminen perheen tilanteesta. Työskentelyn synkronointi eri palvelujen kesken on synnyttänyt myös uudenlaista työparityöskentelyä esimerkiksi lastenpsykiatrian kanssa.

Jyväskylässä monitoimijaisessa perhetyössä keskeiseen asemaan on nostettu jatkuva arviointi lapsen, vanhemman, työntekijän ja läheisen näkökulmasta. Yhteiset arvioinnin välineet, kuten reflektiivinen keskustelu (Sarana-malli) ja huolen vyöhykkeet –malli ovat auttaneet kokonaisnäkemyksen muodostamista perheen tilanteesta. Varhaisen tuen perhetyötä on vahvistettu kuluneiden vuosien aikana mm. uutena työmuotona tehtävän kouluikäisten lasten perhetyön myötä.

Perusturvaliikelaitos Saarikassa monitoimijaista perhetyötä on pilotoitu vahvistamalla yhteistyötä. Yhteisiä kotikäyntejä on pilotoinnin aikana tehty esimerkiksi neuvolan ja aikuispsykiatrian kanssa. Perhetyöntekijät ovat jalkautuneet myös koululle lapsen koulupäivän ajaksi. Kouluympäristössä tehtävästä perhetyöstä kokemukset ovat olleet erittäin myönteisiä: yhteistyö kodin ja koulun välillä on tiivistynyt, ja perhetyöntekijät ovat olleet tukena esimerkiksi lapsen käytöksen sanoittamisessa. Perhetyö koulumaailmassa on tuonut eri tahoille ymmärrystä siitä, miltä lapsen tilanne näyttää eri näkökulmista tarkasteltuna. Kouluympäristössä toteutettu perhetyö on LAPE-työn aikana näyttäytynyt mallina, mitä ehdottomasti kannattaisi maakunnassa ottaa laajemminkin käyttöön. Saarikassa on koulutettu lähes kaikki organisaatiot Lapset puheeksi –menetelmän käyttöön. Tämän menetelmän elementtejä on otettu yhteisiksi työvälineiksi monitoimijaisessa perhetyössä.

Ääneskoskella monitoimijaista perhetyötä on pilotoitu keskittyen jälkihuollon asiakkuudessa oleville nuorille suunnattuun tukeen sekä lastensuojelun asiakkaina olevien nuorten osallisuuden vahvistamiseen. Jälkihuollon sosiaaliohjausta on pilotoinnin aikana vahvistettu lisäämällä työntekijäresursseja. Yhteistyötä nuorten kanssa työskentelevien eri tahojen välillä on vahvistettu ottamalla käyttöön mm. nuorten tiimi, johon kuuluu työntekijöitä eri palveluista.

Kehittämistyötä kunnissa jatketaan edelleen LAPE-kauden jälkeen, jotta perhetyön asiakkaana olevat perheet saisivat jatkossa tarvitsemansa kokonaisvaltaisen avun oikeaan aikaan monitoimijaisena, yhteisenä työnä.

Yhteisen monitoimijaisen perhetyön pilotti Saarikassa

Toteutus

Yhteisen monitoimijaisen perhetyön pilotti toteutettiin Saarikassa 2017 – 2018. Pilotti käynnistyi alkukesästä 2017 siten, että kävimme yhdessä perheohjaajien kanssa läpi valtakunnallisen perhetyön mallinnuksen Lapsikeskeinen suojelu ja perheen toimijuuden tukeminen perhetyössä ja perhekuntoutuksessa / Kohti monitoimijasta, yhteistä perhetyötä. Varsinaista pilottityöskentelyä pääsimme suunnittelemaan vasta talvella 2018. Pilottityöskentelyyn osallistuivat perheohjaajien (6 kpl) lisäksi perhesosiaalityön 2 sosiaaliohjaajaa ja sosiaalityöntekijä. Pilotin aikana haastettiin ja saatiin mukaan kokeilemaan monitoimijaista työskentelyä perheiden kotona useita yhteistyökumppaneita.

Pilottikohteiksi valitsimme kotiin tehtävän perhekuntoutuksen kehittämisen sekä Saarikan perhetyön palvelupakettien luomisen ja niiden sisällön kuvaamisen. Saarikassa on olemassa malli perheen kotiin tehtävälle perhekuntoutukselle ja sitä oli tarkoitus kehittää edelleen yhä monitoimijaisempaan suuntaan toteuttamalla pilottiaikana yksi monitoimijainen perhekuntoutusjakso. Saarikassa tehdään sekä sosiaalihuoltolain mukaista ehkäisevää perhetyötä, erityisen tuen perhetyötä että lastensuojelun tehostettua perhetyötä. Tarve palvelun mallintamiselle ja perhetyön palvelupakettien luomiselle on ollut olemassa ja siihen oli tarkoitus vastata pilotoinnin aikana.

Pilotoinnin haasteet

Pilotoinnin haasteeksi osoittautui ennakoitua suurempi asiakasmäärä ja siitä aiheutunut työruuhka, minkä vuoksi esimerkiksi kotiin tehtävän perhekuntoutuksen kehittäminen käytännössä ei onnistunut ollenkaan.

Yhteistä monitoimijaista perhetyötä perheen kotiin pystyttiin kokeilemaan käytännössä yksittäisten asiakkaiden kohdalla, samoin palvelupakettien mukaista tiivistä perhetyön aloitusjaksoa.

Tuotokset

Pilotin aikana luotiin Saarikan monitoimijaisen perhetyön malli sekä Saarikan perhetyön portaittaiset palvelupaketit. Malleissa kuvataan perhetyöhön asiakkaaksi tulo, sosiaalihuoltolain mukainen perhetyö, sosiaalihuoltolain mukaisen erityisen tuen perhetyö sekä lastensuojelun tehostettu perhetyö Saarikassa. Lisäksi kuvataan neuvolaperhetyö ja konsultointityö. Monitoimijaisen perhetyön malli sisältyy kaikkiin perhetyön palvelupaketteihin. Se sisältyy myös perhekuntoutuksen palvelupakettiin.

Yhtenä uutena elementtinä kaikissa palvelupaketeissa on se, että perhetyö aloitetaan yhteisellä monitoimijaisella tapaamisella perheen ja perheen verkoston kanssa sekä tiiviillä 2-3 viikon perhetyön jaksolla, jonka jälkeen tuen tarve arvioidaan tarkemmin yhteistyössä perheen ja perheen sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan tai koko työryhmän kanssa.

Saarikassa monitoimijainen perhetyö tarkoittaa yhdessä eri toimijoiden kanssa perheen kotiin tehtävää työskentelyä (ei vain verkostotapaamisia). Yhteistä työskentelyä perheen kotiin ehdittiin pilotoinnin aikana toteuttaa perheohjaajien sekä sosiaalityöntekijöiden, sosiaaliohjaajien, aikuissosiaalityöntekijöiden, päihdetiimin, puheterapeutin, perheneuvolan psykologin, koulukuraattorin ja mielenterveystoimiston sairaanhoitajan kesken. Perheohjaajat tekivät perhetyötä myös koululla ja päivähoidossa sekä yhteisiä käyntejä perheiden kotiin neuvolan terveydenhoitajien kanssa.

Kokemukset yhteisestä monitoimijaisesta työskentelystä perheen arkiympäristöissä sekä kokemukset tiiviistä aloitusjaksoista ovat hyviä ja mallit on koettu vaikuttavaksi tavaksi tehdä perhetyötä. Aloitettua kehittämistyötä on tarkoitus jatkaa edelleen mahdollisuuksien mukaan. Pilotin aikana yhteinen työskentely ja halu yhteisen monitoimijaisen ja tiiviin työskentelyn kehittämiseen eri toimijoiden kesken on selvästi lisääntynyt.