Monitoimijaisuus perhetyössä

Monitoimijaisuus perhetyön ydinelementtinä

Monitoimijaisen perhetyön pilotointi aloitettiin syksyn 2017 aikana Äänekoskella, Saarikassa ja Jyväskylässä. Syksystä 2017 lähtien on kokoontunut yhteinen kehittämistyöryhmä, joka koottiin pilottikuntien perhetyön toimijoista, lastensuojelun viranomaistyön edustajista, perhetukikodin toimijoista sekä kokemusasiantuntijasta. Tavoitteena on viedä perhetyön kuntakohtaisia pilotteja eteenpäin THL:n perhetyön mallinnukseen pohjautuen. Monitoimijaisessa perhetyössä on keskeistä saada kaikki perheen elämäntilanteen kannalta keskeiset toimijat perus- ja erityistasolta mukaan yhteiseen perhetyöhön tilanteissa, joissa perheellä on lastensuojelun perhetyön tarvetta. LAPE-työn aikana on selkiytetty eri tahojen rooleja perheen asiakasprosessissa. Keskeistä on perheen omat toiveet avusta, sekä yhteisen kokonaisnäkemyksen muodostaminen perheen tilanteesta. Työskentelyn synkronointi eri palvelujen kesken on synnyttänyt myös uudenlaista työparityöskentelyä esimerkiksi lastenpsykiatrian kanssa.

Jyväskylässä monitoimijaisessa perhetyössä keskeiseen asemaan on nostettu jatkuva arviointi lapsen, vanhemman, työntekijän ja läheisen näkökulmasta. Yhteiset arvioinnin välineet, kuten reflektiivinen keskustelu (Sarana-malli) ja huolen vyöhykkeet –malli ovat auttaneet kokonaisnäkemyksen muodostamista perheen tilanteesta. Varhaisen tuen perhetyötä on vahvistettu kuluneiden vuosien aikana mm. uutena työmuotona tehtävän kouluikäisten lasten perhetyön myötä.

Perusturvaliikelaitos Saarikassa monitoimijaista perhetyötä on pilotoitu vahvistamalla yhteistyötä. Yhteisiä kotikäyntejä on pilotoinnin aikana tehty esimerkiksi neuvolan ja aikuispsykiatrian kanssa. Perhetyöntekijät ovat jalkautuneet myös koululle lapsen koulupäivän ajaksi. Kouluympäristössä tehtävästä perhetyöstä kokemukset ovat olleet erittäin myönteisiä: yhteistyö kodin ja koulun välillä on tiivistynyt, ja perhetyöntekijät ovat olleet tukena esimerkiksi lapsen käytöksen sanoittamisessa. Perhetyö koulumaailmassa on tuonut eri tahoille ymmärrystä siitä, miltä lapsen tilanne näyttää eri näkökulmista tarkasteltuna. Kouluympäristössä toteutettu perhetyö on LAPE-työn aikana näyttäytynyt mallina, mitä ehdottomasti kannattaisi maakunnassa ottaa laajemminkin käyttöön. Saarikassa on koulutettu lähes kaikki organisaatiot Lapset puheeksi –menetelmän käyttöön. Tämän menetelmän elementtejä on otettu yhteisiksi työvälineiksi monitoimijaisessa perhetyössä.

Ääneskoskella monitoimijaista perhetyötä on pilotoitu keskittyen jälkihuollon asiakkuudessa oleville nuorille suunnattuun tukeen sekä lastensuojelun asiakkaina olevien nuorten osallisuuden vahvistamiseen. Jälkihuollon sosiaaliohjausta on pilotoinnin aikana vahvistettu lisäämällä työntekijäresursseja. Yhteistyötä nuorten kanssa työskentelevien eri tahojen välillä on vahvistettu ottamalla käyttöön mm. nuorten tiimi, johon kuuluu työntekijöitä eri palveluista.

Kehittämistyötä kunnissa jatketaan edelleen LAPE-kauden jälkeen, jotta perhetyön asiakkaana olevat perheet saisivat jatkossa tarvitsemansa kokonaisvaltaisen avun oikeaan aikaan monitoimijaisena, yhteisenä työnä.