Maakunnallinen lastensuojelun perhehoidon malli

Maakunnallinen lastensuojelun perhehoidon malli

Keski-Suomessa on paljon vahvaa osaamista ja pitkät perinteet lastensuojelun perhehoidon kehittämisessä. LAPEn aikana lastensuojelun perhehoitoa on alusta saakka kehitetty monitoimijaisesti ja kehittämistyön tavoitteista on ollut yhteinen näkemys. Maakunnallisessa työryhmässä on ollut mukana kuntien, järjestöjen ja yksityisten palveluntuottajien toimijoita sekä kokemusasiantuntijoita (nuoria, sijoitettujen lasten vanhempia ja sijaisvanhempia). Hankekauden aikana tavoitteena on ollut luoda lastensuojelun perhehoidon maakunnallinen, monitoimijainen toimintamalli. Mallissa huomioidaan perhehoidon eri muodot kuten perhekodit ja sijaisperheet, sekä lyhyt- ja pitkäaikaisen sekä läheisperheissä toteutettavan perhehoidon ominaispiirteet. Mallin sisältö konkretisoituu Keski-Suomen järjestämissuunnitelmaan tuotettuna tekstinä lastensuojelun perhehoidosta sekä perhehoidon ”puuna”, jonka on maalannut Keski-Suomen sijaishuoltoyksikön johtava sosiaalityöntekijä Paula Pollari –Urrio.

Keski-Suomesta on ollut useita eri toimijoita mukana myös valtakunnallisen, THL:n koordinoiman perhehoidon toimintaohjeen työrukkasessa vuoden 2018 aikana. Valtakunnallinen toimintaohje on lähtenyt yhteisestä tarpeesta saada perhehoito tasalaatuisemmaksi ja yhdenvertaisemmaksi eri puolilla Suomea. Toimintaohje valmistuu 2018 vuoden lopussa. Keski-Suomen osalta toimintaohjeen jatkotyöstämisestä vastaa Keski- Suomen sijaishuoltoyksikkö yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.

”Sijaisvanhemmuus on työtä itsensä kanssa”. Näin kiteytti yksi sijaisvanhempien psykoedukatiiviseen ryhmään osallistuneista vanhemmista tuntemuksiaan. Keväällä 2018 järjestettiin yhteistyössä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ”Lasten mielenterveyden edistäminen” – hankkeen ja Keski-Suomen sijaishuoltoyksikön kanssa sijaisvanhemmille tarkoitettu psykoedukatiivinen vertaisryhmä. Ryhmä kokoontui 8 kertaa, ja mukana oli kymmenen sijaisvanhempaa. Vuodelle 2019 on suunnitteilla samankaltainen ryhmä sijaishuollossa kasvaneille nuorille aikuisille.

Keski-Suomessa on kehitetty lastensuojelun perhehoitoa paitsi kokemusasiantuntijanuorten ja -vanhempien myös pienten lasten kanssa Kirahvi Mainion avulla. Kirahvi Mainio on elefanttiperheessä asuva lapsi, jonka tarinaan liittyvillä legohahmoilla lapset ovat rakentaneet leikkiä ja tehneet näkyväksi lastensuojelun sijaishuollon teemoja. Kirahvit on Pesäpuu ry:n hanke, jonka tavoitteena on kehittää 3-5-vuotiaiden lasten osallisuutta erityisesti perhehoidossa.

Onnistunut perhehoito lapsen vanhemman ja sijaisvanhemman näkökulmasta

”Toinen meistä on äiti ja toinen on etä-äiti, näin me olemme nimenneet itsemme. Kummallakin on tärkeä roolinsa lapsen elämässä. Yhteistyömme on ollut avointa alusta alkaen ja luotamme vahvasti toisiimme. Ennen sijoitusta todella tärkeää oli aikuisten keskinäinen tapaaminen ja se, että vanhempi pääsisi käymään sijaisperheessä yksin ilman lasta. Ei kukaan vanhempi halua lastaan päästää mihinkään perheeseen, jossa ei itse ole edes koskaan käynyt. Lapselle parhain mahdollinen tuki sijoituksen aikana on se, että omat vanhemmat ja sijaisvanhemmat pystyvät kommunikoimaan keskenään ja tulevat hyvin toimeen.

Tosi tärkeää olisi kertoa vanhemmille ja lapsen suvulle, millä perusteella huostaanoton ja sijoituksen ajatellaan olevan lapsen edun mukaista. Mitä huostaanotto tarkoittaa vanhemman näkökulmasta sekä mitä oikeuksia ja velvollisuuksia hänellä edelleen on vanhempana. Tähän tarvitaan sosiaalityöntekijältä pitkäjänteistä työskentelyä. Vanhemmille olisi tosi tärkeää kertoa selkokielellä ja perusteellisesti näistä asioista. Miten varmistetaan se, että vanhemmuus ei lopu lapsen sijoittamiseen? Haasteena on, miten lapsen vanhemmat jatkossakin tulevat kutsutuiksi esimerkiksi hoitoneuvotteluihin tai verkostopalavereihin koululle, ja miten sekä vanhemmat että sijaisvanhemmat saavat tietoa vaikkapa erikoissairaanhoidosta.

Maakunnan sisällä on paljon erilaisia käytäntöjä ja lapset sekä sijaisperheet ovat eriarvoisessa asemassa perhehoidossa. Keskeisintä sijoituksen onnistumisessa on toimiva yhteistyö sijaisperheen, sosiaalityön ja biologisen perheen välillä. Me olemme ehkä aika harvinaisia tapauksia, kun meidän välillämme kaikki toimii niin hyvin. Muitakin sijoituksen kriittisiä tekijöitä on valtava määrä, mutta kaikki lähtee tämän ”kolmion” yhteistoiminnasta. Sosiaalityöllä on tärkeä rooli erityisesti siinä, että lapsen vanhemmat ja sijaisvanhemmat pystyvät toimimaan yhdessä. Tarvittaessa yhteistyön esteitä tulee tarkastella aikuisten kesken ja niitä työstää lapsen edun mukaisella tavalla.”

Sijoitetun lapsen vanhemman ja sijaisvanhemman luomat teesit hyvästä perhehoidosta:

  • Keskinäinen avoimuus, luottamus ja tasavertaisuus
  • Yhteinen näkemys lasten oireista ja tarpeista.
  • Vanhemmilla ja sijaisvanhemmilla ei ole keskinäistä kilpailua asemastaan lapsen elämässä.
  • Lapsella on lupa puhua sijaisvanhemmista ja sijaisperheestä vanhemmilleen ja päinvastoin.
  • Sijaisperheestä ei yritetä tehdä ”täydellistä kiiltokuvaperhettä”. Tärkeää sanoittaa tätä avoimesti.
  • Lapsen vanhempi tietää sijaisperheen käytänteet, arjen säännöt ja toimintatavat.
  • Isot päätökset lapsen asioista tehdään mahdollisuuksien mukaan yhdessä ja kaikesta keskustellaan.
  • Lasta kasvatetaan yhdessä ja yhteisillä kasvatusmenetelmillä.
  • Suurin merkitys on sillä, että lapsen vanhemmat ja lapsen suku hyväksyvät sijoituksen.

Keski-Suomen maakunnallinen perhehoidon malli