Lastensuojelun systeeminen malli

Lastensuojelun systeeminen malli – kaikki lähtee ihmissuhteista

Ihmissuhteita vahvistavaa systeemisen lastensuojelun mallia on pilotoitu hankesuunnitelman mukaisesti Jyväskylän kaupungin lastensuojelun avohuollossa ja Perusturvaliikelaitos Saarikassa vuosien 2017-2018 aikana. Saarikka koostuu seuraavista kunnista: Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi. Pilotointi on edennyt pilottikunnissa THL:n järjestämästä kouluttajakoulutuksista tiimien koulutukseen ja edelleen käytännön asiakastyöhön. Työskentely tiimeissä on jatkunut mallin mukaisesti pilotointivaiheen jälkeen. Pilotointi asiakastyössä käynnistyi Saarikassa ja Jyväskylässä vuonna 2018. KSLAPEn aikana on järjestetty yhteistyössä kuntatoimijoiden kanssa info- ja yhteistyötilaisuuksia yhteistyötahoille perus- ja erityistason palveluissa. Maakunnallisesti tietoa systeemisestä lastensuojelun mallista on levitetty maakunnallisten yhteiskehittämisiltapäivien myötä.

Systeemisessä lastensuojelussa keskitytään lapsen ja perheen vahvuuksien ja voimavarojen löytämiseen ja vahvistamiseen sekä lapsen arjen ymmärtämiseen ongelmakeskeisyyden sijaan. Toimintamalli antaa mahdollisuuden pysähtyä perheiden tilanteiden äärelle. Ongelmiin pureudutaan siellä, missä ne ovat syntyneetkin; perheiden omassa ympäristössä ja verkostoissa, paneutuen perheen taustoihin yhdessä perheenjäsenten kanssa. Työskentely perheen kanssa on systeemisessä lastensuojelun toimintamallissa tiiviistä. Työtä tehdään moniammatillisissa tiimeissä, joissa on mukana sosiaalityöntekijöiden lisäksi konsultoivia perheterapeutteja, jotka tuovat terapeuttisen osaamisen osaksi lastensuojelun työtä.

Pilotoinnit Jyväskylässä ja Saarikan alueella

Jyväskylän kaupungin lastensuojelun avohuollossa systeemisen lastensuojelun toimintamallin pilotointi on käynnistynyt v. 2017 aikana suunnitteluvaiheella, jonka aikana lastensuojelutyö on organisoitu 4-5 hengen tiimeiksi. Varsinaisessa pilotointivaiheessa on ollut mukana neljä pilottitiimiä. Perheterapeutin tehtävänä on ollut varmistaa, että systeeminen työote säilyy työyksikössä sekä auttaa reflektoinnin avulla huomioimaan sitä, kuinka reflektoivaa vuorovaikutussuhdetta pidetään yllä kaikkien perheenjäsenten kanssa. Suora, kohtaava vuorovaikutustyö on tiimimallissa nostettu lastensuojelun sosiaalityön osaamisen ydinelementiksi. Systeemisen lastensuojelun toimintamallin käyttöönotto on tiivistänyt entisestään yhteistyötä lasten- ja nuorisopsykiatrian sekä perheneuvolan kanssa, joilta lastensuojelun tiimit ovat saaneet perheterapeuttien työpanosta. Systeeminen työskentelytapa on nähty keskeisenä myös asiakasosallisuuden sekä lapsen ja perheen oikeusperustaisuuden edistäjänä. Tavoitteena on, että kaikki avohuollon tiimit sekä sosiaalityöntekijät lastensuojelun sijaishuollossa olisi tulevaisuudessa koulutettu systeemiseen toimintamalliin. Systeeminen muutos edellyttää muutosta myös yhteistyökäytännöissä. Tavoitteena on, että systeemisyyden periaatteet läpäisevät tulevaisuudessa koko lapsiperhepalveluiden organisaation.

Perusturvaliikelaitos Saarikassa systeemisen lastensuojelun pilotointiin ovat osallistuneet kaikki lastensuojelun työntekijät. Perheterapeutti systeemiseen tiimiin on saatu aikuisten mielenterveys- ja terapiapalveluista. Kaikki lastensuojelun asiakkaat ovat Saarikassa systeemisen työskentelyn piirissä. Systeemisessä tiimissä on asiakas aina halutessaan läsnä hänen asiaansa käsiteltäessä. Tiimiin kutsutaan tarpeen mukaan muita perheen kanssa työskenteleviä tahoja. Sosiaalityöntekijät ovat pystyneet tapaamaan uudessa mallissa asiakasta aiempaa tiiviimmin. Tavoitteena on, että tiimissä yhteisesti sovittuja asioita työstetään perheen kanssa ennen seuraavaa systeemisen tiimin kokousta, ja myös muut asiakkaan tarvitsemat palvelut rakennetaan tiiviisti mukaan muutostyöskentelyyn. Asiakkailta on tullut positiivista palautetta systeemisistä tiimeistä ja työntekijöiden kokemus on, että systeemisessä tiimissä yhdessä asiakkaan kanssa päästään nopeasti käsiksi perheen tilanteeseen vaikuttaviin kuormitusseikkoihin verrattuna perinteiseen lastensuojelun työskentelytapaan. Systeemisen mallin koulutuksia on jatkettu vuoden 2018 aikana siten, että kaikki perhesosiaalityöntekijät ja –ohjaajat, perhetyöntekijät sekä aikuisten sosiaalipalveluiden työntekijät on koulutettu systeemiseen orientaatioon.

LAPE-työn aikana yhteistyössä Keski-Suomen kuntien toimijoiden kanssa on laadittu syksyn 2018 aikana suunnitelmaa siitä, kuinka systeemisen mallin koulutuksia tullaan jatkamaan vuosien 2019-2020 aikana. Laajentaminen vaatii maakunnassa myös systemaattista systeemisen lastensuojelun mallin koulutusta niin lastensuojelun sosiaalityöntekijöille, perheterapeuteille ja konsultoiville sosiaalityöntekijöille kuin kaikille yhteistyökumppaneille. THL tukee systeemisen lastensuojelun toimintamallin käyttöönottoa kouluttajakoulutuksen muodossa vuoden 2019 aikana. Maakunnille järjestetään mallin implementoinnin tueksi myös valtakunnallisia kehittämis- ja työpajapäiviä.

Systeeminen lastensuojelu tiivistettynä

  • Tuo perheen ja ihmissuhteet lastensuojelutyöskentelyn keskiöön
  • Vahvistaa lastensuojelun erityisosaamista ja lastensuojelutyön suhdeperusteisuutta
  • Luo rakenteen lastensuojelun sisäiselle työskentelylle
  • Tuo perheterapeutin tuen lastensuojelutiimille
  • Tarvitsee tuekseen integroivat rakenteet ja tiiviin yhteistyön kaikkien yhteistyökumppaneiden välillä

Keski-Suomessa jo 25 lastensuojelun ammattilaista on kouluttautunut systeemiseen malliin. Koulutuksia jatketaan v. 2019-2020 aikana.