Historia

Keski-Suomen maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelutyötä on tehty jo vuosien ajan. Työ käynnistyi sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisella, jonka ensimmäiset asiantuntijalausunnot valmistuivat jo vuonna 2011.

Pohjatyötä teki Keski-Suomen SOTE 2020 -hanke

Keski-Suomessa kuntien välistä yhteistyötä alettiin tiivistämään sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä koskevien ensimmäisten lakiluonnosten valmistuessa vuonna 2013. Iso rooli yhteisessä valmistelutyössä oli Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeella, jota toteutettiin 1.3.2014- 30.10.2016 välisenä aikana. Hankkeen tavoitteena oli rakentaa Keski-Suomeen asukas- ja asiakaslähtöinen tuotantorakenne ja toimintamalli turvaamaan maakunnan asukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Hankkeeseen osallistuivat kaikki Keski-Suomen sairaanhoitopiirin tuolloiset jäsenkunnat. Hankkeen www-sivut ja loppuraportit ovat luettavissa Jyväskylän kaupungin www-sivuilta.

Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen käynnistyessä valtakunnallisessa uudistustyössä sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä kaavailtiin viidelle yhteistyöalueelle. Palveluita olisivat mallissa tuottaneet kunnat tai kuntayhtymät. Malli kuitenkin kaatui 2015 perustuslaillisiin ongelmiin ja asian ratkaisu päätettiin siirtää uudelle hallitukselle.

Valmistelun suunnanmuutos: Maakuntien valmistelu

Maakunnallista mallia hiottiin syksyn 2015 ja kevään 2016 aikana uuden hallituksen toimesta. Uudistuksen kannalta merkittävä käännekohta tapahtui huhtikuussa 2016, jolloin hallitus ilmoitti, että perustettavat itsehallintoalueet eli maakunnat vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollosta mutta myös pelastustoimesta, ympäristöterveydenhuollosta, alueellisista kehittämistehtävistä ja elinkeinojen edistämisen tehtävistä, alueiden käytön ohjauksesta ja suunnittelusta sekä maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistämisestä sekä maakunnalle lain perusteella annettavista muista alueellisista palveluista. Uudistustyö laajeni näin huomattavasti sosiaali- ja terveyspalveluita laajempaan kokonaisuuteen. Kesällä 2016 julkaistiin nykyinen 18 maakunnan malli, jossa Keski-Suomi on yksi palveluiden järjestämisestä vastaava maakunta. Uudistuksen oli tarkoitus tulla voimaan 1.1.2019.

Keski-Suomessa valmistelutyö laajeni huhtikuusta 2016 lähtien koskemaan luonnollisesti myös maakuntapalveluita. Käynnistyi laaja esivalmisteluvaihe, johon osallistuivat Keski-Suomen kuntien edustajat, Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Keski-Suomen ELY-keskus, Keski-Suomen pelastuslaitos, Keski-Suomen TE-toimisto, Keski-Suomen maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueet ja lomituspalvelut, Keski-Suomen ympäristöterveydenhuolto ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto. Esivalmisteluvaiheelle nimettiin poliittinen ohjausryhmä  sekä virkamiehistä koostuva johtoryhmä . Sosiaali- ja terveyspalveluiden valmistelu yhdistettiin kokonaisuuteen.

Esivalmistelun aikana erilaisiin asiantuntijatyöryhmiin osallistui satoja Keski-Suomen eri organisaatioiden asiantuntijoita. Mukana oli julkisia ja yksityisiä toimijoita, järjestöjen ja yhdistysten edustajia. Työryhmät tuottivat esivalmisteluvaiheessa laajan aineiston, jonka loppuraportit julkaistiin kesäkuussa 2017.

Monien vaiheiden päätös: Keski-Suomi 2021 -projekti ja valmistelun alasajo

Uudistuksen valmisteluvastuu siirtyi elokuussa 2017 ensin Keski-Suomi 2019 -projektille, jossa työskenteli päätoimisia ja osa-aikaisia valmistelijoita. Projekti toteutettiin Keski-Suomen liiton alaisuudessa ja toimintaa ohjaamaan nimettiin ohjausryhmä. Maakuntien aloitusaika oli alkuun vuodessa 2019.

Heinäkuussa 2017 valtakunnan tasolla lakikokonaisuuteen kuuluneen valinnanvapauslain katsottiin olevan ristiriidassa perustuslain kanssa.  Hallitus ilmoitti, että valinnanvapauslaki valmistellaan uudestaan syksyn 2017 aikana ja uudistuksen aloitus siirtyy vuoteen 2020.  Muutosjohtajamme totesi, ettemme ottaneet aikalisää vaan saimme lisää aikaa valmisteluun. Ja niinpä Keski-Suomessa projekti muutti nimeään muotoon Keski-Suomi 2020 ja työ jatkui mm. palveluiden järjestämissuunnitelman työstämisen ympärillä.

Kesällä 2018 maan hallitus ilmoitti aloituksen siirtyvän edelleen vuoteen 2021. Paikallistasolla projektin nimi muuttui jälleen – tällä kertaa muotoon Keski-Suomi 2021. Syksyn aikana kokonaisuutta käsiteltiin eduskunnassa sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, josta lait lopulta lähtivät uudelleen perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi marraskuussa 2018. Perustuslakivaliokunnan aikataulu alkoi muodostua tiukaksi, sillä lakien tuli palata sen käsittelystä vielä sote-valiokunnan syyniin ennen lakien vientiä eduskunnan äänestykseen. Eduskunnan istuntokauden päätös pilkisti jo horisontissa – vaalitauolle oli tarkoitus jäädä maaliskuun 2019 puolenvälin tienoolla.

Perustuslakivaliokunta kuuli edelleen laajan joukon asiantuntijoita ja antoi lausuntonsa ja korjausehdotuksensa laeista lopulta helmikuussa 2019 sote-valiokunnalle. Valiokunta päätti kuulla vielä useita eri asiantuntijoita. Aika tiimalasissa hupeni nopeaa  vauhtia eduskuntavaalien painaessa päälle huhtikuussa 2019.

Pääministeri Juha Sipilä teki lopulta perjantaina 8.3.2019 omat ratkaisunsa uudistuksen etenemisen osalta. Hän pyysi presidentti Sauli Niinistöltä hallituksensa eroa ja totesi lakivalmistelun päättyvän samalla ministeriön siirtyessä toimitusministeriöksi.

Keski-Suomi käynnisti välittömästi ilmoituksen jälkeen valmistelun alasajon ja loppuraporttien laatimisen.  Raportointi on tärkeää, sillä uudistuksen saaga ei suinkaan ole vielä tässä. Vaalien alla jokainen puolue on sitä mieltä, että uudistustyötä on jatkettava. Milloin ja miten – sen näemme vaalien jälkeen hallitusohjelman muodostuessa. Seurantaa tekee seuraava uudistusprojekti joka vie valmistelua tulevan lainsäädännön edellyttämään suuntaan.