Usein kysyttyä


Mikä on maakuntauudistus? Tarkoittavatko maakuntauudistus ja sote-uudistus samaa asiaa?

Miksi uudistus tehdään?

Mikä on Keski-Suomen maakunta?

Kuinka henkilöstölle käy?

Mitä ovat sote-palvelut?

Mikä on sote-keskus?

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa?

Koskeeko valinnanvapaus kaikkia palveluita?

Mikä on asiakasseteli?

Mikä on henkilökohtainen budjetti?

Onko kaikki palvelut valittava samalta palveluntarjoajalta?

Voinko valita palvelua toisesta maakunnasta?

Maksavatko palvelut?

Kuihtuvatko reuna-alueet ja keskittyvätkö palvelut Jyväskylään?

Uudistuksessa puhutaan digiloikasta. Sähköistyvätkö kaikki palvelut?

Lakkaako kunnallinen itsehallinto ja keskittyykö valta maakunnalle?

Millainen on maakunnan hallinto?

Milloin on maakuntavaalit?

Mikä merkitys maakuntavaaleilla on?

Millaiset ovat asukkaan vaikutusmahdollisuudet, kun kyseessä on näin valtava kokonaisuus?

Uudistusta tehdään pitkälti säästöjen kautta. Mistä joudutaan leikkaamaan, että säästöihin päästään?

Kuinka maakunta rahoittaa toimintansa?

Kuka omistaa sote-kiinteistöt?

 

Mikä on maakuntauudistus? Tarkoittavatko maakuntauudistus ja sote-uudistus samaa asiaa?
Maakuntauudistuksessa on kyse uudenlaisesta hallinnollisesta järjestäytymisestä, jonka myötä lukuisten palveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnilta maakunnalle. Julkisuudessa puhutaan paljon sote- eli sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksesta, koska se on uudistuksen suurin osa-alue. Todellisuudessa maakuntauudistus kattaa kuitenkin paljon laajemman kokonaisuuden kuin sote-palvelut. Sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäksi maakunnan järjestämisvastuulle siirtyvät myös mm. pelastustoimi, ympäristöterveydenhuolto, yritys-, työ- ja elinkeinopalvelut, maaseudun kehittäminen, alueiden käytön suunnittelu ja ohjaus, kala- ja vesitalous sekä liikennejärjestelmäsuunnittelu. Tärkeitä tulevan maakunnan tehtäviä ovat myös maakunnallisen identiteetin sekä kulttuurin, osaamisen ja liikunnan edistäminen.
Lue Keski-Suomen maakunnan vastuualueista tarkemmin: http://www.ks2021.fi/kuntalainen/

Takaisin alkuun

 

Miksi uudistus tehdään?
Nykymalli on paitsi taloudellisen kehityksen, myös asukkaiden tasavertaisuuden kannalta kestämätön. Väestö ikääntyy, palveluiden kysyntä kasvaa, kustannukset kasvavat ja tällä hetkellä palvelua on järjestämässä valtakunnallisesti lähes 300 kuntaa – kukin omalla tavallaan. Maakunnan sisällä on hyvin erilaisia kuntia, joissa elinvoimaisuus, palveluiden laatu ja saatavuus vaihtelevat. Uudistuksen tavoitteena on yhdenmukaistaa palveluntarjontaa hyödyntämällä sote- ja maakuntapalveluiden resurssit paremmin käyttöön, koko maakunnan alueella. Tavoitteena on myös lisätä asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia edistäen demokratian toteutumista.

Tulevan maakunnan tehtävänä on määritellä, millaisia palveluita alueella tuotetaan ja kuinka palveluntuotannon resurssit jaetaan. Näin ollen tulevaisuudessa on mahdollista tuottaa palveluita nykyistä tasavertaisemmin, asiakaslähtöisemmin ja koko maakunnan elinvoimaisuutta edistäen. Hallintoa sujuvoittamalla parannetaan viime kädessä asukkaan arkea, terveyttä ja hyvinvointia edistämällä.

Lue lisää uudistuksen perusteluista: http://www.ks2021.fi/miksi-uudistetaan/.

Takaisin alkuun

 

Mikä on Keski-Suomen maakunta?
Keski-Suomen maakuntaan kuuluu 22 kuntaa, jotka ovat uudistuksen jälkeen olemassa kuten nykyisinkin. Merkittävä osa kuntien nykyisin järjestämistä palveluista kuitenkin siirtyy maakunnan vastuulle (ks. myös), joten hallinnollinen painopiste maakunnan alueella muuttuu. Kuntien vastuulle jää jatkossakin muun muassa sivistystoimi, kaavoituksen tehtäviä sekä tärkeitä elinvoiman edistämiseen liittyviä tehtäviä.

Kunnat ja maakunta tekevät jatkossa tiivistä yhteistyötä asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi, joten uudenlainen hallinto ei tarkoita, että kunnat omine erityispiirteineen jäisivät huomiotta – huomio vain kohdennetaan koko maakunnan alueeseen. Uudistuksen myötä on tarkoitus tehdä Keski-Suomesta uusi, elinvoimaisempi, hyvinvoiva, asukaslähtöinen ja tasa-arvoinen maakunta.

Takaisin alkuun

 

Kuinka henkilöstölle käy?
Uudistuksen myötä suuri määrä henkilöstöä siirtyy maakunnan palvelukseen (n. 10 000 henkilötyövuotta). Valtaosa siirtyvästä henkilöstöstä tulee sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavista kunnallisista organisaatioista. Henkilöstöresursseja tarvitaan muutoksen jälkeen, sillä palveluiden kysyntä ei katoa, vaikka ne järjestetäänkin uudella tavalla.

Takaisin alkuun

 

Mitä ovat sote-palvelut?
Sote- eli sosiaali ja terveydenhuollon palvelut ovat käytännössä niitä palveluita, joita on tällä hetkellä saatavilla kunnista, ja jotka valtio rahoittaa verovaroin: terveyskeskus- ja sairaalapalvelut, suun terveydenhuolto, mielenterveys- ja päihdepalvelut, lastensuojelu, vammaispalvelut, kotihoito sekä ikäihmisten asumispalvelut. Jatkossa nämä palvelut siirtyvät kunnalta maakunnan vastuulle, eli palveluita saa maakunnan hyväksymiltä tuottajilta mm. sote-keskuksista.

Takaisin alkuun

 

Mikä on sote-keskus?
Sote-keskus on lyhenne sanoista sosiaali- ja terveyskeskus. Käytännössä se tarkoittaa terveyskeskuksia, joihin tuodaan nykyistä enemmän myös sosiaalipalveluita ja monipuolistetaan näin asukkaille tarjottavia palveluita.

Sote-keskuksen palveluita voi tuottaa maakunnan oma julkinen palvelutuotanto tai yksityinen tai kolmannen sektorin palveluntarjoaja, joka täyttää maakunnan palveluilleen asettamat kriteerit. Sote-keskukset ovat valinnanvapauden piirissä, eli asukkaat voivat valita, minkä sote-keskuksen palvelua käyttävät. Keski-Suomessa alustava linjaus on, että jokaisessa kunnassa on sote-keskus, jonka palveluiden laajuus ja aukioloajat voivat vaihdella asukasmäärän mukaan, kuten nykyisinkin.

Kaikki sote-keskukset velvoitetaan tuottamaan peruspalveluita, kuten sairaanhoitajan ja lääkärin vastaanottopalvelua. Lisäksi jokaisen asukkaan saatavilla on oltava laajemman palvelun sote-keskus, josta saa esimerkiksi työllisyys-, sosiaali- ja erityistason palvelua. Laajemman sote-keskuksen tulee olla Keski-Suomessa saatavilla asukkaille enintään tunnin matkan päässä kotoa.

Takaisin alkuun

 

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa?
Valinnanvapaus tarkoittaa sananmukaisesti asiakkaan vapautta valita, minkä palveluntarjoajan palveluita käyttää. Maakunnan asukkaat saavat jatkossa valita, missä 1) sote-keskuksessa ja 2) suunhoidon yksikössä asioivat. Asiakkaat voivat valita kaikkien maakunnan hyväksymien palveluntuottajien väliltä, joten valittavissa on julkisia, yksityisiä tai kolmannen sektorin toimijoita. Palveluntarjoajan voi valita myös toisesta maakunnasta.

Asiakas saa valita missä sosiaali- ja terveyskeskuksessa asioi, sekä mitä kyseisen sote-keskuksen toimipistettä käyttää (mikäli kyseisellä sote-keskuksella on useampi toimipiste). Asiakas sitoutuu käyttämään valitsemansa tuottajan palvelua puolen vuoden ajaksi (6 kk), minkä jälkeen valintaa voi halutessaan muuttaa. Hätätilanteessa valintaa ei tarvitse tehdä, vaan asiakas saa kiireellistä hoitoa kuten nykyisinkin: lähimmästä päivystyksestä tai hätänumerosta 112.

Jotkut yksityiset palveluntarjoajat tulevat todennäköisesti jatkamaan valinnanvapauden ulkopuolella myös maakuntauudistuksen jälkeen, mikä tarkoittaa sitä, että palveluita saa yksityisiltä toimijoilta omakustanteisesti kuten nykyisinkin.

Takaisin alkuun

 

Koskeeko valinnanvapaus kaikkia palveluita?
Asiakas saa käyttää valitsemansa palveluntarjoajan kaikkia peruspalveluita tarpeensa mukaan. Lisäksi asiakas saa valita suunhoidon yksikön. Tällöin puhutaan suoran valinnan palveluista.

Suoran valinnan palveluiden lisäksi maakunta voi tarjota asiakkaalle tilannekohtaisen harkinnan mukaan muitakin sosiaali- ja terveyspalveluita, jolloin asiakkaalle myönnetään asiakasseteli tai henkilökohtainen budjetti. Näissäkin tilanteissa asiakas saa valita, minkä tuottajan palvelua käyttää.

Takaisin alkuun

 

Mikä on asiakasseteli?
Asiakasseteli on henkilökohtainen, maakunnan arvioon perustuva oikeus käyttää tiettyä palvelua. Mikäli asiakkaalla on tarve tiettyyn palveluun, joka ei kuulu suoran valinnan peruspalveluihin (esim. kotipalvelu), arvioi maakunta yksilöllisen palvelutarpeen ja myöntää asiakassetelin. Asiakasseteli on siis käytettävissä vain tiettyyn palveluun, asiakassetelissä määriteltyyn enimmäiskustannukseen saakka.

Käytännössä kyse ei ole konkreettisesta setelistä tai asiakkaalle siirtyvästä rahasta, vaan yksilöllisestä palvelunkäyttöoikeudesta. Maakunta korvaa kustannukset suoraan palveluntuottajalle.

Takaisin alkuun

 

Mikä on henkilökohtainen budjetti?
Henkilökohtainen budjetti perustuu nimensä mukaisesti yksilölliseen palvelutarpeen arvioon. Maakunta arvioi millaisia palveluita asiakas tarvitsee ja asiakas saa valita palvelua vapaasti, määrätyn budjetin rajoissa. Henkilökohtainen budjetti voidaan myöntää esimerkiksi ikääntyneille ja vammaisille henkilöille, joiden palveluntarve on jatkuvaa ja laaja-alaista.
Henkilökohtaisen budjetin myötä asiakkaan itsemääräämisoikeus lisääntyy, sillä asiakas voi valita henkilökohtaisen budjetin puitteissa sellaisia palveluita, jotka sopivat parhaiten hänen yksilöllisiin tarpeisiinsa. Rahaa ei siirry asiakkaalle, vaan maakunta korvaa budjetissa määritellyt kustannukset suoraan niille palveluntuottajille, jotka asiakas on valinnut.

Takaisin alkuun

 

Onko kaikki palvelut valittava samalta palveluntarjoajalta?
Suoran valinnan palveluiden osalta (sote-keskus tai suunhoidon yksikkö) asiakas käyttää valitsemansa palveluntuottajan palveluita vähintään puolen vuoden ajan, minkä jälkeen valintaa voi halutessaan vaihtaa palveluntuottajaansa. Asiakas voi käyttää valitsemansa toimijan toimipisteitä kaikkialla Suomessa.

Jos asiakas tarvitsee esimerkiksi sairaalaympäristöä vaativaa hoitoa, hänet ohjataan maakunnan liikelaitoksen palveluiden piiriin. Asiakas saa valita, käyttääkö oman maakunnan liikelaitoksen palveluita vai valitseeko sairaalan maakunnan ulkopuolelta.

Asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin kohdalla asiakas saa valita palveluntuottajan vapaasti.

Takaisin alkuun

 

Voinko valita palvelua toisesta maakunnasta?
Valinnanvapaus koskee julkisten palveluntarjoajien kohdalla ensisijaisesti oman maakunnan aluetta, mutta jos toimijalla on palveluita myös muualla Suomessa, voit käyttää myös niitä.

Jos oleskelet väliaikaisesti toisessa maakunnassa, vaikkapa mökkipaikkakunnalla, jossa ei ole valitsemasi tuottajan toimipistettä, onnistuu palveluiden käyttäminen, kunhan teet oleskelustasi kirjallisen ilmoituksen omalle maakunnallesi.

Takaisin alkuun

 

Maksavatko palvelut? 
Aivan kuten nykyisinkin, asiakkaalta voidaan veloittaa palvelumaksu. Palvelumaksut ovat saman suuruisia kaikissa maakunnan vastuulle kuuluvissa palveluissa riippumatta siitä tarjoaako palvelua julkinen vai yksityinen tuottaja. Näin ollen paitsi asiakkaat, myös eri palveluntuottajat ovat keskenään tasavertaisessa asemassa.

Yksityisiltä palveluntuottajilta voi lisäksi ostaa haluamaansa palvelua myös omakustanteisesti, aivan kuten nykyisinkin.

Takaisin alkuun

 

Kuihtuvatko reuna-alueet ja keskittyvätkö palvelut Jyväskylään?
Lähtökohtana on, että jokaisessa kunnassa on sote-keskus. Koko alueen elinvoimaisuuden turvaaminen on maakunnan etu, eikä uudistuksen tarkoituksena ole keskittää palveluita Jyväskylään tai jättää pienimpiä kuntia huomiotta. Palvelut säilyvät siellä, missä niille on kysyntää, joten asukkaat määrittelevät itse omilla valinnoillaan sen, missä palveluita on kannattavaa tuottaa.

Takaisin alkuun

 

Uudistuksessa puhutaan digiloikasta. Sähköistyvätkö kaikki palvelut?
Digitaalisten ratkaisujen kehittäminen on uudistuksessa keskeisessä asemassa, sillä palveluita sähköistämällä palveluketjuja voidaan sujuvoittaa ja kustannuksia hillitä. Sähköiset palvelut ovat tulevaisuutta varsinkin nuorten ja tulevien sukupolvien näkökulmasta.

Uudistus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki palvelut sähköistyvät. Sähköisiä palveluita tuotetaan yhä enemmän perinteisten mallien rinnalle, mutta asiointi hoituu myös esimerkiksi menemällä fyysisesti paikalle sote-keskukseen. Palvelua tullaan tarjoamaan Keski-Suomessa monin tavoin, eikä muutos edellytä, että jokaisen asukkaan on kyettävä käyttämään digitaalisia palveluita.

Takaisin alkuun

 

Lakkaako kunnallinen itsehallinto ja keskittyykö valta maakunnalle?
Ei. Vaikka suuri osa nykyisistä kuntien järjestämistä palveluista siirtyykin maakunnan vastuulle, säilyy kunnalla monia elintärkeitä, hyvinvointia edistäviä tehtäviä. Näistä keskeisimpiä ovat sivistystoimi, kuntakaavoitus ja tekninen toimi, jätehuolto sekä paikallisen identiteetin, kulttuurin ja liikunnan edistäminen. Kunnat ja maakunta tulevat tekemään yhteistyötä asukkaiden parhaaksi hyvin monien palveluiden yhteydessä, joten kuntien ja maakunnan vastuualueet myös limittyvät.

Hyvä esimerkki yhteistyötä vaativista palveluista löytyy koulumaailmasta: sivistystoimi eli koulutuksen järjestäminen säilyy kunnan vastuulla, samoin kuin koulukuraattori ja -psykologipalvelut. Sen sijaan kouluterveydenhuolto siirtyy maakunnan vastuulle. Jotta tieto kulkee saumattomasti ja palvelua voidaan tarjota oppilaan parasta ajatellen, on kunnan ja maakunnan käytävä aktiivista vuoropuhelua.

Takaisin alkuun

 

Millainen on maakunnan hallinto?
Maakunnan ylintä päätösvaltaa käyttää maakuntavaltuusto, jossa on Keski-Suomessa 69 vaaleilla valittua edustajaa. On keskeisen tärkeää, että asukkaat äänestävät valtuustoon parhaat mahdolliset päättäjät, sillä maakuntavaltuusto toimii asukkaiden edunvalvojana. Valtuusto määrittää, mitä palveluita ja millä kriteereillä maakunnassamme asukkaille tarjotaan. Valtuusto myös päättää esimerkiksi palveluista perittävistä asiakasmaksuista.

Valtuuston lisäksi maakuntaan perustetaan maakuntahallitus sekä lautakuntia tai valiokuntia sekä jaostoja, jotka ovat osa maakunnallista päätöksentekojärjestelmää. Hallinnon toimielimet sekä niiden määrä tarkentuvat valmistelun edetessä.

Takaisin alkuun

 

Milloin on maakuntavaalit?
Ensimmäiset maakuntavaalit pidetään keväällä 2019. Jatkossa maakuntavaalit järjestetään kuntavaalien yhteydessä, seuraavan kerran huhtikuussa 2021.

Takaisin alkuun

 

Mikä merkitys maakuntavaaleilla on?
Maakuntavaaleissa valitaan 69 jäseninen valtuusto päättämään koko maakuntaa koskevista asioista. Valtuustolla on merkittävä päätösvalta maakunnan kehittämiseen, tulevaisuudennäkymiin ja palveluntarjontaan. Maakuntavaltuutetut tekevät päätöksiä koko maakunnan edun mukaisesti, eivät omaa kuntaansa edustaen. Vaaleilla on siis suuri merkitys maakunnan tulevaisuuden kannalta.

Takaisin alkuun

 

Millaiset ovat asukkaan vaikutusmahdollisuudet, kun kyseessä on näin valtava kokonaisuus?
Keski-Suomen maakunta rakennetaan tasavertaisuutta ja asukaslähtöisyyttä korostaen, joten asukkaiden näkemykset ovat keskeisen tärkeitä valmistelutyön ja maakunnan tulevaisuuden kannalta. Valmistelun aikana asukkaita kuullaan esimerkiksi avoimissa keskustelutilaisuuksissa (katso tapahtumakalenteri http://www.ks2021.fi/calendar/). Merkittävin vaikuttamisen väylä on maakuntavaalit, joissa äänestäminen takaa sen, että saamme asukkaiden näkökulmasta parhaat mahdolliset päättäjät ohjaamaan alueemme tulevaisuutta.

Asukkailla on myös oikeus tehdä aloitteita maakunnalle. Lisäksi asukkaita edustamaan valitaan nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto, joissa on jäsen jokaisesta kunnasta. Näiden lisäksi suunnitteilla on myös muita väyliä, joiden kautta asukkailla on mahdollisuus vaikuttaa heitä koskeviin palveluihin.
Täältä voit lukea lisää maakunnan hallinnosta, maakuntavaaleista ja asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksista: http://www.ks2021.fi/maakuntavaalit/.

Takaisin alkuun

 

Uudistusta tehdään pitkälti säästöjen takia. Mistä joudutaan leikkaamaan, että säästöihin päästään?
On tärkeää huomata, ettei säästöjä haeta palveluiden nykytasosta. Säästöihin päästään hillitsemällä kustannusten kasvua, mikä tapahtuu järkevöittämällä palveluketjuja. Keski-Suomi panostaa vahvasti ennaltaehkäisevään toimintaan, hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä palveluohjaukseen, joiden kautta varmistetaan, että palveluita käytetään todelliseen tarpeeseen. Myös digitaaliset ratkaisut tuovat säästöjä kustannusten kasvuun, kun joitain palveluita voidaan tarjota vaikkapa etäyhteyden välityksellä ja tiedon kulku eri toimijoiden välillä helpottuu.

Takaisin alkuun

 

Kuinka maakunta rahoittaa toimintansa?
Maakunta saa rahoituksensa valtiolta, eikä maakunnalla ole verotusoikeutta. Keski-Suomen vuosittainen budjetti on noin miljardi euroa.

Maakuntavaltuusto päättää kuinka budjetti käytetään. Valtuusto linjaa, mitä palveluita alueella tarjotaan, kuka palveluita saa ja kuinka rahoitus jakautuu eri palveluiden kesken.

Takaisin alkuun

 

Kuka omistaa sote-kiinteistöt?
Maakunta ei omista yhtään sote-kiinteistöä itsenäisesti, vaan vuokraa kiinteistöjä valtakunnallisen Maakuntien Tilakeskuksen kautta. Näin ollen sote-kiinteistöjen omistus säilyy kuntien tai muiden omistajien vastuulla.
Maakunta tulee solmimaan kuntien kanssa sote-kiinteistöistä kolmen vuoden vuokrasopimuksen, jota jatketaan, jos alueen palveluille on tarpeeksi kysyntää.

Takaisin alkuun