Maakuntavaalit

Maakuntavaalien valmistelu päättyi maan hallituksen ilmoitettua erostaan ja lakivalmistelun päättymisestä 8.3.2019.

Lakivalmistelussa esitettiin, että maakuntien ylintä päätösvaltaa käyttäisi vaaleilla valittava maakuntavaltuusto. Keski-Suomen maakunnan ylintä päätösvaltaa olisi siten käyttänyt Keski-Suomen maakuntavaltuusto, joka olisi vastannut mm. maakunnan toiminnasta ja noin miljardin euron taloudesta. Maakuntavaltuuston keskeisin tehtävä olisi ollut varmistaa, että kaikki asukkaat saavat yhdenvertaisia palveluita koko maakunnan alueella.

Keski-Suomen maakuntavaaleissa olisi lakiluonnosten mukaan valittu 69 valtuutettua sekä varavaltuutetut. Myöhemmillä kausilla valtuusto olisi voinut tehdä päätöksen myös suuremmasta valtuutettujen määrästä.

Vaalit olisi toteutettu suhteellista vaalitapaa noudattaen siten, että puolueen saama äänimäärä olisi vaikuttanyt suhteellisesti valtuustopaikkojen määrään. Ehdokas olisi siis päässyt valtuustoon puolueensa ja oman äänimääränsä perusteella. Kunta- tai seutukohtaisia kiintiöitä ei vaaleissa olisi asetettu. Maakuntavaltuuston toimikausi olisi lakiluonnosten mukaan ollut neljä vuotta.

Maakuntavaltuusto olisi tehnyt päätöksiä uuden Keski-Suomen maakunnan toiminnasta. Erityisesti aloitusvuosi olisi ollut hektinen, sillä toimintojen yhdistäminen koko maakunnan alueella olisi ollut massiivinen urakka ja vaikuttanut pitkälle Keski-Suomen tulevaisuuteen.

Lue lisää maakuntavaaleista Alueuudistus.fi -sivuilta >>

Maakuntavaltuustolle kaavaillut tehtävät

Maakuntavaltuuston tehtävistä olisi säädetty maakuntalaissa. Maakuntavaltuutettu ei olisi toiminut oman kuntansa edustaja maakuntatasolla, vaan olisi luottamustehtävässä toiminut koko maakunnan asukkaiden yhdenvertaisuuden puolesta. Maakuntavaltuustoa olisi päättänyt muun muassa maakuntastrategiasta, maakunnan hallintosäännöstä sekä maakunnan talousarviosta ja taloussuunnitelmasta. Maakuntavaltuuston keskeisin tehtävä olisi kuitenkin ollut varmistaa, että kaikki asukkaat saavat yhdenvertaisia palveluita koko maakunnan alueella.

Maakuntavaltuusto olisi asettanut maakuntahallituksen ja maakunnan muut toimielimet sekä valinnut maakuntajohtajan. Maakuntahallitus olisi puolestaan johtanut maakunnan toimintaa, hallintoa ja taloutta. Maakuntajohtaja olisi johtanut maakuntahallituksen alaisena maakunnan hallintoa, taloudenhoitoa ja muuta toimintaa.

Asukkaille kaavaillut vaikutusmahdollisuudet

Maakuntavaltuustolla olisi ollut merkittävä toimivalta palveluidemme järjestämisessä. Valtuusto olisi päättänyt konkreettisesti siitä, mitä maakunta-, sosiaali- ja terveyspalveluita Keski-Suomen asukkaat saavat, millä tavoin palvelut järjestetään ja mistä niitä saa.

Maakuntavaltuusto olisi hoitanut tehtävää asukkaiden vaaliessa antamalla luottamuksella. Valtuustolla olisi ollut hyvin keskeinen rooli maakunnan asukkaiden edunvalvojana. Äänestysaktiivisuuden merkitys uusissa vaaleissa olisi ollut paikallistasolla keskeinen.

Valmistelussa lähdettiin siitä, että kaikilla Keski-Suomen asukkailla olisi mahdollisuus tehdä maakuntavaltuustolle aloitteita. Maakuntaan olisi asetettu myös suoria vaikuttamistoimielimiä, kuten nuorisovaltuusto ja vanhus- ja vammaisneuvosto sekä Keski-Suomen valmistelema asukasneuvosto. Tietoa palveluiden toimimisesta olisi maakuntavaltuuston päätösten tueksi kerätty myös asiakasraadeissa sekä erilaisissa keskustelu- ja kuulemistilaisuuksissa ja kumppanuuspöydistä.

Osallisuuden valmistelusta voit lukea lisää täältä >>