Keski-Suomi maakunta- ja sote-uudistuksen johtoryhmä lupaa julkaista projektin tulokset laajasti sidosryhmien käyttöön tulevan kevään aikana

Keski-Suomen maakunta- ja sote-uudistuksen johtoryhmä kokoontui tänään ensimmäiseen kokoukseensa lakivalmistelun kaatumisen jälkeen. Keskusteluun nousi erityisesti uudistustyön viime metreillä laadittu koetalousarvio, josta ilmenee, miten rahat olisivat Keski-Suomessa jakautuneet eri palveluihin. Talousarvioluvut osoittivat, että Keski-Suomen 1,3 miljardin euron kokonaisrahoituksesta valinnanvapauden piirissä oleviin niin sanottuihin suoran valinnan palveluihin oli tarkoitus osoittaa noin 10 % maakunnan koko rahoituksesta (132 miljoonaa euroa). Yksityiselle sektorille rahoituksesta olisi asiakkaiden valintojen kautta kohdentunut arvioinnin mukaan reilusti alle puolet (eli enintään 65 miljoonaa euroa).

– Julkisessa keskustelussa ollut valinnanvapaus sote-keskusten ja suun terveydenhuollon osalta olisi ohjannut maakunnan rahavirroista noin 3-4 % yksityiselle sektorille. Arvio perustuu valinnanvapauskokeiluun, jonka perusteella saatoimme olettaa, että asukkaat olisivat todennäköisesti pysyneet hyvin pitkälti maakunnan omien palveluiden käyttäjinä ja siten rahoitus olisi kohdentunut maakunnan omaan palvelutuotantoon. Hammashoitolan valintaa olisi käytetty enemmän, mutta arvioimme, että vähintään 60-70% asukkaidemme valinnoista olisi kohdentunut Keski-Suomen maakunnan palveluihin. Valinnanvapaus ja yksityisen sektorin hyödyntäminen olisi kuitenkin helpottanut asukkaiden pääsyä esimerkiksi hammashoidon palveluihin, asiaa esitellyt Vesa Voutilainen totesi.

Maakunnan vastuulle jääviin palveluihin, kuten sosiaalipalveluihin, pelastustoimeen erikoissairaanhoitoon ja työllisyys- ja elinkeino- sekä liikennepalveluihin olisi kohdentunut noin 830 miljoonaa euroa. Asiakassetelillä tuotettuihin palveluihin olisi kohdentunut noin 340 miljoonaa euroa. Myös asiakassetelien rahavirroista merkittävä osuus olisi asiakasvalintojen kautta kohdentunut maakunnalle.

Koetalousarvion pohjalta tehty havainto Keski-Suomen osalta on, että ikääntyvä väestö ja kasvava palvelutarve tulevat aiheuttamaan merkittävää lisäpainetta kuntien talouteen.

– Tiukassa taloustilanteessa olevat kunnat eivät välttämättä pysty yksinään uudistamaan palveluita riittävästi asukkaiden kasvavaan palvelutarpeeseen nähden. Kunnissa, joissa väestökehitys on negatiivinen, ei myöskään verotuksen nosto ole loputtomiin keino rahoittaa palveluita. Keskeistä on välittää nämä havainnot ja Keski-Suomessa laaditut mallit kuntien käyttöön. Yhteen hiileen tulee puhaltaa, jotta asukkaiden yhdenvertaisuutta voidaan edistää, muutosjohtaja Tapani Mattila tiivisti.

Alasajon aikatauluun odotetaan täsmennyksiä ministeriöiltä

Johtoryhmä käsitteli kokouksessaan myös valmistelun alasajon alustavan aikataulun, johon odotetaan vielä tarkempia ohjeita ministeriöiltä. Johtoryhmässä sovittiin kuitenkin, että Keski-Suomen valmistelun tulokset sekä keskeiset havainnot tullaan raportoimaan avoimessa seminaarissa 29.5.2019. Projektin johtoryhmä ja projektin päätoimiset työntekijät vapautetaan tehtävistään valtionvarainministeriön ohjeessa saatavan aikataulun mukaan.

Johtoryhmä antoi kokouksessaan laajat kiitokset kaikille valmistelussa mukana olleille sekä erityiskiitoksen työntekijöille, jotka ovat tarjonneet päivittäin laadukkaita palveluita asukkaille muutoksen ja epävarmuuden keskellä. Samalla annettiin kiitokset muille sidosryhmille yhteisestä palveluiden suunnittelusta ja kehittämisestä. Kaikki annetut huomiot ja palautteet tullaan raportoimaan sekä jakamaan avoimesti sidosryhmille niiden valmistuttua kevään aikana.

Kokouksen esityslista liitteineen: https://keskisuomi.tweb.fi/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil_tweb.htm?+bid=1440

Lisätietoja: Keski-Suomi 2021 -projektin johtoryhmän puheenjohtaja, Keski-Suomen maakunta- ja sote-uudistuksen muutosjohtaja Tapani Mattila, p. 040 595 00 11

Sinua voi ehkä kiinnostaa nämäkin...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.