Terveydensuojelua juomalasissasi

Oletko koskaan ajatellut tilannetta, jossa kotiisi tai kesämökillesi tuleva hanavesi ei olisikaan puhdasta juomakelpoista vettä? Onko mieleesi juolahtanut, että vesi voisi loppua? Tai oletko miettinyt, miten on mahdollista, että Suomessa juomakelpoinen vesi päätyy viemäristä alas? Entä oletko pohtinut, miten se mitä vedät viemärin mukana alas, tulee vastaan luonnonvesissä, tai mitä kaikkea joudutaan tekemään, ettei se sama päädy juomalasiisi?

Monet näistä kysymyksiä ovat sellaisia, etteivät ne ole tulleet mieleesi kenties koskaan. Me suomalaiset olemme tottuneet siihen, että puhdasta vettä tulee hanoista lähes kaikkialla – etenkin kaupunkialueilla, mutta useimmiten myös haja-asutusalueilla. Suomalaisen itsestäänselvyyden rikkovat vain välillä tapahtuvat erityistilanteet, jolloin ikään kuin herätään huomaamaan, että itsestäänselvyys onkin uhattuna.

Riskit arvioidaan – silti ne saattavat joskus toteutua

Vesilaitosvalvonta on ajan saatossa muuttunut ja muuttuu yhä edelleen ennakoivammaksi. Riskit arvioidaan yhteistyössä vesilaitoksen ja viranomaisten sekä muiden asiantuntijoiden kesken, ja riskejä pyritään hallitsemaan parhailla mahdollisilla tavoilla.

Aina kaikille riskitekijöille ei voida laatia täysin luotettavia hallintakeinoja. Siksi meidän pitää tietää, mitä tehdään, kun riskit hyvistä hallintakeinoista huolimatta toteutuvat. Erilaisia oppaita varautumisesta ja valmiudesta on laadittu, valmiusharjoituksia pidetty ja koulutuksissa käyty. Tiedon puutetta meillä ei pitäisi enää nykypäivänä olla. Kuitenkin on havaittavissa, että tietoa ei välttämättä yhä edelleenkään osata koota ja hallita, saati sitten soveltaa käytäntöön. Hyvä kysymys, joka meidän kaikkien vesiasioiden kanssa työskentelevien pitäisi muistaa kysyä itseltämme säännöllisin väliajoin, on tämä: osaanko toimia käytännössä.

Varautumiseen pitää nähdä vaivaa

Yhä enemmän myös terveydensuojeluviranomaisen pitäisi käyttää osa resurssistaan erityistilanneharjoitteluun. Tätä edellyttää jo lainsäädäntökin. Silti saattaa olla, että varautumisasiat ovat ainakin paikoitellen vanhentuneita suunnitelmia pöytälaatikoissa ja nippu sekavia ohjeita, joita ei käytännön tilanteissa pystytä hyödyntämään.

Missä sitten mättää? Avainasemassa olemme me ihmiset. Mikään asia ei tapahdu ilman ponnistelua tai vaivannäköä. Osaamisen ylläpitämiseksi pitää kerrata vanhaa, opiskella uutta, harjoitella, jakaa tietoa, luottaa työtoveriin, kysyä kun ei itse osaa, muuttaa suunnitelmia, muuttaa myös käytäntöjä ja sitten taas vähän harjoitella. Hankalaa, eikö totta? Vai onko sittenkään, kun meillä on käytettävissä riittävästi osaavaa ja innostunutta porukkaa, jolle annetaan todelliset mahdollisuudet kehittää työtään.

Ihmisten välistä yhteistyötä

Talousvesivalvonnassa on lopulta kyse, niin kuin mielestäni kaikessa työssämme, ihmisten kohtaamisesta ja aidosta yhteistyöstä. Maakuntauudistuksen suunnittelussa tulisi ottaa huomioon koko vedentuotantoketju ympäristön ja etenkin vesistöjen suojelusta pohjavesiselvitysten ja -seurannan kautta talousveden valmistukseen ja valvontaan sekä jäteveden puhdistukseen ja sen laadun seurantaan.

 

Kuva 1. Vedentuotantoketjun kokonaisuus pelkistettynä.

Tarkoituksenmukaista olisi yhdistää voimavaramme ja osaamisemme, ei entisestään pirstaloida niitä. Tulokset toisistaan joko organisatorisesti tai fyysisesti irrallaan sijaitsevien yksiköiden yhteistyöstä ovat kerättävissä jo nyt. Kaikilla tahoilla on omat suunnitelmansa, tietojärjestelmänsä, laatujärjestelmänsä ja niin edelleen. Näiden omien ohjeiden, vaatimusten ja järjestelmien vankeina olemme ohjautuneet tekemään työtä omissa poteroissamme. Toistemme viisaus on jäänyt suurelta osin hyödyntämättä. Nyt on mahdollisuus purkaa raja-aidat. Emmehän jätä tätä mahdollisuutta käyttämättä maakuntavalmistelussa?

Intoa yhteistyön kehittämiselle on jo nyt

Jyväskylän kaupungin ympäristöterveydenhuolto on jo pitkään hoitanut terveydensuojelun tehtäviä yhdeksän keskisuomalaisen kunnan alueella. Työkenttä on siis jo tähän asti ollut maantieteellisesti melko laaja. Vedenjakelua ja -ottoa on tapahtunut koko ajan myös kunta- ja valvontayksiköiden rajojen ylitse.

Maakuntavalmistelun myötä on aktivoiduttu viranomaisten yhteistyön parantamiseksi yli keinotekoisten rajojen. Me Keski-Suomessa olemme myös aloittaneet osaamisen jakamisen eri valvontayksiköiden kesken ja jopa yhteisiä häiriötilanneharjoituksia on parhaillaan suunnitteluvaiheessa. Vaikka maakuntavalmistelun etenemisessä onkin tullut aikataulumuutoksia, ei se ole estänyt meitä ihmisiä toimimasta. Täällä tehdään hyvää jo täydellä tohinalla – sen vuoksi, että yhä edelleenkin voisimme pitää suomalaista talousvettä itsestäänselvyytenä.

 

Piia Kepanen
Ympäristöterveystarkastaja
Jyväskylän kaupunki, ympäristöterveydenhuolto

Sinua voi ehkä kiinnostaa nämäkin...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.