Keski-Suomessa alueellisesti tehty riskiarvio osoittaa ne uhkat, joihin maakunnassa tulee varautua – Talvimyrskyskenaario on ajankohtainen juuri nyt

Keski-Suomessa on laadittu alueellinen riskiarvio. Arvioinnin pohjalta keskeisimmäksi huoleksi nousee pakkasjaksolle osuvan talvimyrskyn seuraukset. Talvimyrskyn seurauksena ilmenee nopeasti sähkökatkoja ja lämpöenergian jakeluongelmia. Myös tietoliikenneyhteydet, logistiikka sekä vesihuolto häiriintyvät pitkien sähkökatkojen aikana.

– Kuten vuoden vaihteessa viimeksi näimme, talvimyrsky voi aiheuttaa laajoja sähkökatkoksia maakunnassamme. Samanaikainen runsas lumentulo voi estää liikennöinnin haja-asutusalueilla, jolloin sähkökatkoksen piirissä olevat asukkaat jäävät saarroksiin koteihinsa. Pakkasjaksolla asunnot jäähtyvät nopeasti ja jos tietoliikenne tai matkapuhelin ei toimi, ulkopuolelle ei välttämättä saada yhteyttä. Tuolloin huolenaiheena ovat erityisesti yksin asuvat ikäihmiset. Myös kotihoidon ruokapalveluiden tai turvapuhelimien varassa olevat kotipalvelun asukkaat ovat nopeasti pinteessä, kertoo suunnitelman koostamisesta vastannut maakunnallisen varautumisen vastuuvalmistelija Jarkko Jäntti.

Keski-Suomessa laadittu riskiarviointi perustuu erilaisten uhkamallien laatimiseen ja niiden todennäköisyyden arviointiin. Laskennassa arvioidaan todennäköisyyden lisäksi myös riskin toteutumisen seurausvaikutukset.

– Talvimyrskyjen esiintyminen maakunnassa on yleistä ja haja-asutusalueilla asuu suhteellisen paljon väestöä. Kaikista kodeista ei löydy kotivarautumiseen suositeltuja tarvikkeita, kuten taskulamppuja, puhdasta vettä tai ruoka-aineita. Onneksi suhtautuminen viranomaisten antamiin varoituksiin talvimyrskyistä näyttää purevan asukkaisiin ja siten varautumista tehdään ainakin jossain määrin, Jäntti tuumaa.

Tässäkin kohtaa on syytä varoittaa, sillä viikonloppuna ollaan saamassa runsaasti lisälunta voimistuvan tuulen kera.

– Viikonloppuna matalapaineeseen liittyvä sadealue saapuu etelästä ja leviää sunnuntain vastaisena yönä Keski-Suomeen tuoden mukanaan maanantaihin mennessä yleisesti pakkaslunta 15-20 cm, paikoin enemmänkin. Navakka itätuuli kinostaa lunta. Ajokeli muuttuu huonoksi ja haittaa merkittävästi liikennettä. Sähköverkkoyhtiö Elenian vikakorjauspartioilta kuluneella viikolla tulleen tiedon mukaan Suomenselällä Pirkanmaan ja Keski-Suomen välisellä alueella sekä Jämsän ja Kuhmoisten seudulla puissa on Aapeli-myrskyn jäljiltä valmiiksi erittäin paljon tiukkaan pakkaantunutta tykkylumikuormaa. Ennusteen mukaisen sään toteutuessa on mahdollisuus suurhäiriöön sähkönjakelussa lumikuorman alla puuskissa kaatuvien puiden vuoksi. Pelastuslaitoksella on sama käsitys tilanteen kehittymisestä ja muutamia vahingontorjuntatehtäviä alueella on jo ollut ilman tuultakin, sanoo pelastuslaitoksen päivystävänä päällikkönä tällä viikolla toiminut valmiuspäällikkö Mikko Hiltunen.

Vaikutusarviot tehtiin laajan asiantuntija-arvioinnin perusteella

Keski-Suomen alueellinen riskiarvio tehtiin yhtä aikaa kansallisen riskienarvioinnin kanssa. Arvioinnissa keskityttiin Keski-Suomen alueelle ominaisten uhkien ja häiriötilanteiden analysoimiseen. Keski-Suomessa tunnistettiin yhteensä 13 uhkamallia. Pakkasjaksolle osuvan talvimyrskyn lisäksi esille nousivat ukkosmyrsky, laaja ja pitkäkestoinen vedenjakeluhäiriö yhdistettynä kuivuuteen, vakava raideliikenteen onnettomuus, kemikaali- tai räjähdysonnettomuus vaarallisia aineita käsittelevässä teollisuuslaitoksessa ja vakava henkilöjoukkoon kohdennettu väkivallanteko. Useampi yhtäaikainen yli 10 hehtaarin metsäpalo ja vakava pienkoneen lento-onnettomuus arvioitiin useammin kuin kerran 10 vuodessa tapahtuviksi. Näiden seurausvaikutukset jäävät onneksi yleensä paikallisiksi.

– Kuivuudesta saimme kokemuksia viime kesänä, kun Keski-Suomessakin alkoivat metsäpalot yleistyä ja kaivot kuivumaan. Vedenjakeluun jouduttiin paikoin perustamaan erillisiä pisteitä. Ukkosmyrskyjen ja niihin liittyvien tuulien voimasta nähtiin muutama vuosi sitten valitettava esimerkki Uuraisten leirintäalueella. Ukkosmyrskyn uhka on ollut päällä jokaisena kesänä 2010-luvulla ja erilaisiin toimiin on jouduttu monessa säälle alttiissa yleisötilaisuudessa eri puolilla maakuntaamme. Raideliikenteen onnettomuudestakin meillä on kokemusta samoin kuin räjähdysvaarasta Vihtavuoren räjähdeainetehtaalla. Myös henkilöjoukkoon kohdennettuja väkivallantekoja on valitettavasti nähty esimerkiksi Jyväskylän pääkirjastolla. Nämä vaikuttivat riskien toteutumisen todennäköisyyteen ja siten sijoitukseen alueellisella listalla, Jäntti kuvailee.

Arviointi tehtiin varautumisen kehittämiseen perustetussa Keski-Suomen turvallisuus- ja valmiustoimikunnassa. Ryhmässä on edustus Keski-Suomen pelastuslaitokselta, Sisä-Suomen poliisista, Keski-Suomen ELY-keskuksesta, Keski-Suomen kunnista, puolustusvoimilta, elinkeinoelämän huoltovarmuusorganisaatiosta, Suomen Punaiselta Ristiltä, seurakunnalta, Keski-Suomen liitosta, Ilmasotakoulusta ja Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä. Arvioinnin pohjana käytettiin Suomen kansallista riskiarviota 2015 sekä Keski-Suomen maakunnan valmiussuunnitelmaa 2016. Keski-Suomessa listalle nostettiin niistä 13. Nyt julkistettu kansallisen riskiarvion päivitys 2018 listaa 20 uhkamallia edellisten lisäksi.

– Toki esimerkiksi koko maata koskevalla influenssapandemialla tai maahamme kohdistuvalla sotilaallisella hyökkäyksellä on välitön vaikutus asukkaidemme hyvinvointiin ja palveluihin. Tilanteet ovat kuitenkin tuolloin koko maata koskevia, joten niitä ei erikseen nostettu esille maakuntaa koskevassa alueellisessa arvioinnissa. Pois jättäminen ei tarkoita sitä, ettemmekö varautuisi myös kansallisesti tunnistettuihin uhkiin, Jarkko Jäntti toteaa.

Riskiarvioinnin tulokset on toimitettu tiedoksi jokaiselle maakunnallisesta varautumisesta vastaavalle toimijalle ja niitä käsitellään myös Keski-Suomen turvallisuus- ja valmiustoimikunnassa. Konkreettiset varautumisen keinot kuvataan mukana olevien organisaatioiden varautumissuunnitelmissa. Yhteisessä työryhmässä tullaan käymään suunnitelmat läpi tunnistettujen uhkien osalta. Näin varmistetaan, että eri toimijoilla on tieto siitä, miten Keski-Suomen kokonaisvarautuminen on hoidettu ja mitä asioita voidaan yhdessä vielä parantaa.

Keski-Suomen alueellinen riskiarvio on ladattavissa osoitteesta: http://www.keskisuomenpelastuslaitos.fi/toimintaohjeet/hairiotilanne
Sisäministeriön 31.1.2019 julkaisema Suomen kansallisen riskiarvio: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-324-245-6

Lisätietoja Keski-Suomen alueellisesta riskiarviosta ja varautumisen kehittämiseen perustetussa Keski-Suomen turvallisuus- ja valmiustoimikunnasta: varautumisen vastuuvalmistelija Jarkko Jäntti (Keski-Suomi 2021 -projekti), p. 050 311 8827 jarkko.jantti@jkl.fi sekä Keski-Suomen pelastuslaitoksen valmiuspäällikkö Mikko Hiltunen, p. 040 054 7101  mikko.hiltunen@jkl.fi

INFO: Kansallinen riskiarvio on valmisteltu sisäministeriön johdolla yhdessä kaikkien ministeriöiden sekä muiden keskeisten toimijoiden kanssa. Työtä on ohjannut Turvallisuuskomitea. Kansallinen riskiarvio kattaa 20 uhkamallia tai häiriötilannetta, jotka ovat Suomessa mahdollisia ja joilla on laajaa kansallista merkitystä. Tällaisia riskejä ovat esimerkiksi informaatiovaikuttaminen, terroristinen isku tai ilmastonmuutoksesta aiheutuvat häiriöt.

Sinua voi ehkä kiinnostaa nämäkin...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.