Maakunta- ja sote-uudistuksen etenemistilanne kysymysmerkki – Eduskunnalta ja ministeriöiltä edellytetään selkeitä askelmerkkejä, mikäli aikataulut jälleen siirtyvät

Keski-Suomen maakunta- ja sote-uudistuksen johtoryhmä sekä kunnanjohtajat pohtivat tänään uudistustyön etenemistä lainsäädäntövalmistelun ollessa vielä kesken. Kunnat kantoivat tilaisuudessa huolta siitä, että mikäli uudistus kaatuu, kuntien kädet palveluiden uudistamisessa ovat osittain sidottu. Esimerkiksi rajoituslakia ulkoistusten ja tilasopimusten osalta on jatkettu vuoteen 2022.

Tilanteessa, jossa maakuntia ei tule, rajoituslaki estää kuntia kehittämästä tai uudistamasta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Viesti eduskunnalle ja ministeriölle onkin selkeä. Jos lainsäädäntöä ei ehditä käsittelemään tällä kaudella, tulevaisuuden skenaario tulee muodostaa välittömästi ja viestiä se selkeästi kunnille ja maakunnille. Näin osataan varautua uudistusprojektin mahdolliseen alasajoon ja käynnistää keskustelu siitä, miten Keski-Suomessa mennään eteenpäin.

Keski-Suomessa hyvä valmius siirtyä maakunnan käynnistämisvaiheeseen

Tilaisuudessa todettiin, että mikäli lainsäädäntö saadaan tällä vaalikaudella maaliin ydinlakien osalta, Keski-Suomella on hyvä valmius siirtyä suunnitteluvaiheesta toteutukseen. Väliaikaishallinto käynnistää työnsä välittömästi ja alkaa valmistella asioita tulevan maakuntavaltuuston päätöksentekoa varten.

Jos lainsäädäntöä ei kuitenkaan ehditä hyväksymään, maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu nykymallilla ajetaan alas. Tämän jälkeen päätösvalta tulevaisuuden palveluiden yhteistyöstä on yksiselitteisesti kunnilla sekä muilla uudistuksessa mukana olevilla organisaatioilla. Kunnat voivat tuolloin puntaroida, onko tahtotilaa ryhtyä tarkastelemaan esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistyömalleja. Uudistukseen myönnetty rahoitus palautetaan ministeriöille, eli mahdollinen jatkoselvitys tehdään kuntien rahoituksella.

Järjestämissuunnitelman kommentoinnille lisäaikaa 15.3.2019 asti

Keski-Suomessa uudistustyötä on tehty vahvasti asiakasnäkökulmasta eikä hallintomallien kautta. Tästä halutaan pitää kiinni myös tulevaisuudessa. Johtoryhmässä muistutettiin, että tulevaisuuden palvelumalleja kuvataan maakunnan palveluiden järjestämissuunnitelmassa, jonka 3. versio on parhaillaan kommentoitavana.

Kokouksessa todettiin, että lausuntoaikaa pidennetään 15.3. asti (aiemmin ilmoitettu ajankohta oli 15.2.), jotta kaikki aiheesta kiinnostuneet ehtivät sitä kommentoimaan. Suunnitelma sekä linkin kommentointikanaviin löytyvät osoitteesta www.ks2021.fi/jarjestaminen/

Tienpidossa tarkastellaan yhteistyömalleja yli maakuntarajojen

Kokouksessa käytiin läpi tulevaisuuden tienpidon suunnitelmia. Maantienverkko säilyy myös uudistuksen jälkeen valtion omistuksessa. Valtio tulee ohjaamaan suoraan maakuntia siinä, miten ja millaisella rahoituksella teiden ylläpito hoidetaan. Tienpidon tehtävien hoidosta voidaan myös hoitaa yhteistoiminnassa useamman maakunnan kanssa.

Keski-Suomi on käynyt alustavia keskusteluja naapurimaakuntien kanssa yhteistyömallien muodostamisesta. Keski-Suomessa nähdään, että yhteistyöalueiden muodostaminen tienpidossa on järkevää. Yhteissuunnittelulla varmistetaan, että ratkaisuja tehdään tienkäyttäjien tarpeiden eikä ainoastaan maakuntarajojen mukaisesti.

Koetalousarvion mukaan muutoskustannuksiin on varattava erillisrahoitus

Keski-Suomessa on tehty maakunnan alustava koetalousarvio, jossa tarkastellaan palveluista aiheutuvia kustannuksia maakunnan aloittaessa. Sopeuttamistarpeen arvioidaan aloitusvaiheessa olevan vähintään 20 miljoonaa euroa. Keski-Suomen miljardin euron rahoitukseen nähden määrä on kuitenkin varsin kohtuullinen ja pystytään hoitamaan pitkälti hallinnon sekä toimintojen päällekkäisyyksien purkamisella.

Jos kustannuksissa huomioidaan myös muutosvaiheesta aiheutuvat palkkojen harmonisointikustannukset, vaadittavat järjestelmähankinnat, vuokrakustannukset jne. sopeuttamistarve voi nousta merkittävästi. Johtoryhmässä todettiinkin, että valtion tulee varautua maakuntien aloituksessa muutoskustannusten korvaamiseen, jotta palvelutaso Keski-Suomessa säilyy.

Digijohtajaksi valittu Jari Porrasmaa

Uudistustyön digijohtajaksi on valittu filosofian maisteri Jari Porrasmaa. Tehtävässään hän lähtee laatimaan kokonaiskuvaa maakunnan digitaalisten palveluiden nykytilasta ja ennen kaikkea tulevaisuuden tarpeista. Porrasmaa aloittaa työnsä Keski-Suomessa 1.4.2019. Työantaja on Keski-Suomen sairaanhoitopiiri. Mikäli uudistustyö pysähtyy tai saa mutkia matkaan, digijohtaja tulee keskittymään sosiaali- ja terveyspalveluiden digitaalisten palveluiden kehittämiseen.

Porrasmaa työskentelee tällä hetkellä erityisasiantuntijana sosiaali- ja terveysministeriössä päätehtävänään soten kokonaisarkkitehtuuri.

Kokouksen esityslista: http://keskisuomi.tweb.fi/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil_tweb.htm?+bid=1401

Lisätietoja: Keski-Suomi 2021 -projektin johtoryhmän puheenjohtaja, Keski-Suomen maakunta- ja sote-uudistuksen muutosjohtaja Tapani Mattila, p. 040 595 00 11

Sinua voi ehkä kiinnostaa nämäkin...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.