Keski-Suomen tulevan maakunnan palvelusuunnitelmat jälleen julkiseen arviointiin

Keski-Suomen maakuntavalmistelu julkaisi tänään kolmannen version tulevan maakunnan palvelusuunnitelmia valottavasta järjestämissuunnitelmasta yhteiseen ideointiin. Suunnitelmaa on työstetty eteenpäin keväällä 2018 saadun palautteen avulla.

– Aineistoa saatiin kahdella ensimmäisellä kommentointikierroksella yli 700 sivua. Niitä on käsitelty eri valmisteluryhmissä ja viety osaksi suunnitelmaa. Esimerkiksi kasvupalveluita, kotouttamista, järjestöjen asemaa sekä maakunnan suunnitelmia asukkaiden hyvinvoinnin edistämisestä on avattu suunnitelmaan nyt aiempaa laajemmin, kertoo valmistelusta vastaava Mikael Palola.

Suunnitelmassa kuvataan nyt myös tulevan maakunnan palveluiden yhteensovittamista, jota useissa palautteessa peräänkuulutettiin.

– Kirjallisessa järjestämissuunnitelmassa palvelut kuvataan yksittäisinä kokonaisuuksina, mutta arjessa toki tarvitaan useita eri palveluita. Asukkaan ei tarvitse lukea suunnitelmiamme tai surffata netissä oikeiden palveluiden löytämiseksi. Selkokielisen viestinnän lisäksi panostamme laaja-alaiseen asiakas- ja palveluohjaukseen, jotka auttavat palveluiden löytämisessä, Mikael Palola kuvaa.

Keski-Suomessa huomio kiinnittyy vahvasti niihin asiakkaisiin, joiden omat voimavarat ovat vähäiset ja jotka tarvitsevat arkensa tueksi paljon palveluita.

– Heille maakunta nimeää tarvittaessa henkilökohtaisen yhdyshenkilön, joka vastaa useiden eri palveluiden myöntämisestä sekä siitä, että jokainen toimija toimii sovitulla tavalla asiakkaan parhaaksi. Tarvittaessa yhdyshenkilö kulkee asiakkaan kanssa palvelusta toiseen ja varmistaa siten, että asiat rullaavat kuten pitääkin. Vähemmän palveluita käyttäville kehitetään puhelinpalvelua sekä nykyistä toimivampia verkkopalveluita. Tarkoitus on, että asiointi on helppoa ja henkilökohtaista tukea annetaan aina, kun asukkaan tarve sitä vaatii, lupaa maakunnan asiakas- ja palveluohjauksen valmistelusta vastaava Anu Pihl.

”Lentokorkeus ylemmäksi ja katse asukkaiden hyvinvointiin”

Järjestämissuunnitelman kolmannessa versiossa asioita tarkastellaan entistä laajempina kokonaisuuksina. Näkökulmaksi nousee asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen ja se, miten eri palveluilla sekä yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävällä laajalla yhteistyöllä voidaan tukea keskisuomalaisten asukkaiden hyvinvointia.

Lentokorkeuden nostolla viitataan siihen, että palvelut on irrotettu suunnitelmassa nykyisistä toimintasektoreista. Aiemmissa versioissa esimerkiksi asiakasohjausta käsiteltiin käytännössä kaikkien laajempien asiakokonaisuuksien alla. Asumista tai kotihoitoa käsiteltiin erikseen lasten ja nuorten palveluissa, ikääntyneiden palveluissa, vammaispalveluissa sekä mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Nyt asumiseen tai kotihoitoon liittyvät sisällöt on koottu yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi.

– Asioiden ryhmitteleminen uudella tavalla auttaa meitä ehkä tunnistamaan palveluiden yhteneväisyyksiä sekä löytämään uudenlaisia tapoja oppia toisiltamme ja tiivistää palveluiden välistä yhteistyötä. Tiedostamme, että kuvausten tarkkuus vaihtelee edelleen. Haluamme palautetta myös siitä, kuinka yksityiskohtaiselle tasolle on syytä pysähtyä, Mikael Palola toteaa.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä ikääntyneiden palvelut avattu jo yksityiskohtaisissa palvelukuvauksissa

Maakuntavalmistelussa on tarkoitus tehdä kaikki palveluketjut mahdollisimman avoimeksi. Näin voidaan tunnistaa, missä yhteistyötä voidaan tehdä nykyistä paremmin. Samalla ehkäistään palveluiden päällekkäinen suunnittelu. Keskiössä on asukas, jolle halutaan varmistaa kaikissa tilanteissa suoraviivainen palvelu, minimoiden turhat käynnit useissa eri toimipaikassa.

Pisimmällä suunnittelussa ollaan ikääntyneiden hoito- ja hoivapalveluissa sekä mielenterveys- ja päihdepalveluissa.

– Näiden osalta julkaisimme myös yksityiskohtaisemmat palvelukuvaukset, jotka ovat tulevan järjestämissuunnitelman liitteitä.  Palvelukuvauksissa sekä seuraavan vaiheen hoito- ja palveluketjukuvauksissa määritellään tarkasti, mitä yksittäiset palvelu- ja hoitoketjut pitävät sisällään. Nämä suunnitelmat ovat sitovia kaikille palveluita tuottaville tahoille. Näin maakuntamme varmistaa aina, että myös yksityiset palveluntuottajat toimivat valinnanvapauden käynnistyessä yhdenmukaisesti julkisen palvelutuotannon kanssa ja asukkaat ovat aina yhdenvertaisessa asemassa, Palola lupaa.

Suunnittelun edetessä täydennetään mm. sitä, millaisia vaikutuksia palveluilla haetaan ja paljonko palveluihin tulee varata rahoitusta maakunnan miljardin euron rahoituksesta.

Yksityinen sektori ja järjestöt mukana suunnittelussa

Keski-Suomessa palveluiden suunnittelussa on osallisena myös yksityiset toimijat ja järjestöt. Valmistelussa on syksyn aikana järjestetty eri toimijoille useita yhteisiä tilaisuuksia, joiden pohjalta on määritelty jo alustavasti sitä, millaisia sopimuksia maakunta tekee palveluiden järjestämiseksi ja miten palvelutuotantoa valvotaan.

–  Maakunta järjestäjänä lähtee siitä, että kaikkia palveluntuottajia – maakuntakonsernin toimijoita sekä markkinoilla toimivia yksityisiä tahoja – kohdellaan aina yhdenvertaisesti. Korvaukset ovat molemmille palveluiden tuottamisesta samat samoin kuin sanktiot tilanteissa, joissa palvelut eivät toimi laadittujen suunnitelmien mukaisesti, Mikael Palola toteaa.

Maakunta miettii suunnittelussa parhaillaan myös sitä, miten varmistetaan palveluiden saatavuus maakunnan reuna-alueilla niin sanotuissa markkinapuutetilanteissa.

– Niillä tarkoitetaan tilanteita, joissa palveluntuotantoa ei määritellyillä hinnoilla synny. Maakunta voi tuolloin tarjota korkeampaa hintaa sekä yksityiselle että julkiselle sektorille houkutellakseen palveluntuottajia alueille. Jos tämä ei riitä, maakunta voi myös kilpailuttaa alueelle palveluntuottajan ja varmistaa siten palveluiden saatavuuden kaikkialla maakunnassa. Kaiken keskiössä on Keski-Suomessa se, miten varmistetaan asiakkaiden toimivat palvelut. Ei siis se, miten suojataan julkisen palvelutuottajan asemaa, Mikael Palola tiivistää.

Lakiluonnosten keskeneräisyydestä johtuen suunnitelmat palveluiden järjestämisestä perustuvat monilta osin tulkintaan.

– Me olemme testanneet lainsäädännön tulkintaa jo aiemmissa versioissamme ja jatkamme rohkeasti valitsemallamme tiellä. Näin voidaan haastaa myös ministeriöitä miettimään lakilinjausten käytännön tulkintaa, Palola päättää.

Suunnitelma sekä siihen liittyvät palvelukuvaukset ja valmis esittelymateriaalit sekä kommentointilinkit ovat luettavissa maakuntavalmistelun verkkosivuilta tämän linkin kautta >> 

Sivuilta löytyy myös aiempien kommentointikierrosten aineisto.

Suunnitelmia voi kommentoida otakantaa.fi -palvelussa tai jättämällä vapaamuotisen lausunnon lausunto.fi -palveluun. Uudistuksen esimiehille tullaan avaamaan lisäksi oma keskustelu käytössä olevalla verkkoalustalla. Kommentointiaikaa on 15.2.2019 asti.

Lisätietoja: Järjestämisen vastuuvalmistelija Mikael Palola mikael.palola(at)keskisuomi.fi, p. 044 459 8561 tai
asiakas- ja palveluohjauksen vastuuvalmistelija Anu Pihl, anu.pihl(at)keskisuomi.fi, 040 184 2322

Sinua voi ehkä kiinnostaa nämäkin...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.