Keski-Suomen lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman maakunnallinen KSLAPE hanke päättyy – työ lasten, nuorten ja perheiden parhaaksi jatkuu

Reilu puolitoistavuotinen Keski-Suomen lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma, KSLAPE hankkeena päättyy kuluvan vuoden lopussa, mutta työ maakunnassa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi jatkuu. Keski-Suomen maakuntaa on pyritty muuttamaan lapsiystävällisemmäksi niin lasten arjen, palveluiden kuin päätöksenteon tasolla.

KSLAPEn päätösseminaari järjestetään tiistaina 4.12.2018 Jyväskylässä. Seminaarissa tarkastellaan hankkeen tuloksia ja samalla julkistetaan KSLAPEn ja eri osatoteuttajien loppuraportit.

Työkaluja ja osaamista ammattilaisille ja päättäjille

Keski-Suomessa on askellettu kohti lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman valtakunnallisia tavoitteita: hajanaisen palvelujärjestelmän yhtenäistämiseksi lapsi- ja perhelähtöiseksi, painopisteen siirtämiseksi kaikille yhteisiin ja ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä varhaiseen tukeen ja hoitoon.

KSLAPE-hankkeen aikana Keski-Suomessa on lukuisten yhteistyötahojen kanssa muun muassa laadittu lapsiohjelma, rakennettu perhekeskustoimintaa maakunnan jokaisessa kunnassa, kehitetty maakunnallinen perhevalmennusmalli, jalkautettu fyysisen aktiivisuuden ja harrastamisen suosituksia varhaiskasvatuksen arkeen sekä rakennettu ymmärrystä lapsen osallisuudesta ja sen tärkeydestä. Lapsen, nuoren ja perheen osallisuus nähdään tärkeänä, niin palveluiden kehittämisessä, mutta erityisesti heidän omien asioidensa käsittelyssä ja omien asioidensa asiantuntijoina.

Hankkeessa on myös selvitetty, missä määrin kunnissa tehdään lapsivaikutusten arviointia sekä lisätty virkamiesten ja päättäjien osaamista lapsivaikutusten arvioinnista ja lapsibudjetoinnista.
– Kustannusvaikuttavan toiminnan edellytyksenä on vahva tietoon perustuva budjetointiosaaminen ja laaja-alainen ymmärrys hyvinvoinnin eri ulottuvuuksista. Ennaltaehkäisevä työ ja perheiden voimavarojen vahvistaminen tehdään kunnissa, järjestöissä ja seurakuntien toiminnassa, selvittää hankepäällikkö Raija Harju-Kivinen.

Lapsiystävällinen maakunta rakentuu yhteistyöllä

Keski-Suomen LAPE on koonnut ja verkottanut lapsiperhetoimijoita yhteen ja yhteiseen työskentelyyn. Kehittämistyöhön on osallistunut Keski-Suomessa useita satoja lasten, nuorten ja perheiden parissa toimijoita kunnista, sairaanhoitopiiristä, seurakunnista ja järjestöistä sekä yrityksistä. Työskentelyyn on osallistunut myös asukkaita ja kokemusasiantuntijoita eri puolilla Keski-Suomea.
– Työ on ollut samalla haastavaa ja tuloksellista. Toimijat ovat olleet valtavan sitoutuneita yhteiseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn, joten muutostyö maakunnassa jatkuu, hankepäällikkö Raija Harju-Kivinen kertoo tyytyväisenä.

Keski-Suomen lapsiohjelmassa lapsen hyvinvointia tarkastellaan eri näkökulmista ja eri indikaattoreiden avulla. Lapsiohjelmassa analysoidaan lasten hyvinvoinnin edistämiseksi tarvittavia päätöksiä ja askeleita, joita tarvitaan usealla toimintakentällä. Lapsen hyvinvointia tarkastellaan muun muassa lapsen oman toiminnan, merkittävien ihmissuhteiden sekä kasvuympäristön kannalta.
– Lapsiohjelma: Lasten hyvinvoinnista hyvinvoivaan yhteiskuntaan, linkittyy Keski-Suomen maakunnan strategiaan sekä valmisteilla olevaan kansalliseen lapsistrategiaan, toteaa yksi lapsiohjelmaa laatimassa olleista asiantuntijoista, ohjausryhmän puheenjohtaja, dosentti Päivi Fadjukoff kertoo.

Palvelut lähellä lapsiperheiden arkea

Perhekeskus on toimintamalli, joka kokoaa yhteen lapsiperhepalveluita ja -toimintoja. Sen ytimen useimmiten muodostavat neuvola, varhaiskasvatus ja koulu sekä perheen omat arjen verkostot. Tavoite on, että lapset, nuoret ja perheet saavat apua ja tukea helpommin ja oikea-aikaisesti.

Keski-Suomessa eri kuntien perhekeskukset rakentuvat eri tavoin, perustuen kuntien ja alueiden tarpeisiin, erityispiirteisiin ja vahvuuksiin. Esimerkiksi Jyväskylässä perhekeskustoiminta on verkostomaista toimintaa eri asuinalueilla. Useassa kunnassa palveluita on koottu saman katon alle konkreettisestikin. Näin esimerkiksi Laukaassa ja Keuruulla, joissa on myös toimintaa koordinoivaa henkilökuntaa. Perhekeskustiloja on perustettu esimerkiksi koulun tai sote-keskuksen yhteyteen tai kunnostettu olemassa olevia tiloja yhteiskäyttöön.

Keuruulla perhekeskustoiminta on käynnistynyt syksyllä. Siellä keskiössä ovat perusturvan, sivistyspalveluiden ja seututerveyskeskuksen palvelut sekä seurakunnan ja järjestöjen toiminnat.
– Perhekeskuksessa eri toimijoilla voi olla esimerkiksi asiakastapaamisia, ryhmätoimintaa, infotilaisuuksia sekä palveluohjausta, selvittää kehittämiskoordinaattori Petri Oinonen.

Keski-Suomeen on myös luotu muun muassa maakunnallinen, monitoimijaisesti toteutettava perhevalmennusmalli sekä valmennuksissakin hyödynnettävä digitaalinen Vauvapolku-oppimispeli.

Hankkeen aikana on saatu hyviä kokemuksia ihmissuhteita vahvistavasta systeemisestä lastensuojelun mallista. Mallia on pilotoitu Jyväskylässä ja Saarikassa. Systeeminen lastensuojelu on perheterapeuttista, entistä asiakaskeskeisempää ja avoimempaa. Siinä keskitytään lapsen ja perheen vahvuuksien ja voimavarojen löytämiseen ja vahvistamiseen sekä lapsen arjen ymmärtämiseen ongelmakeskeisyyden sijaan. Työtä tehdään tiiviimmin ja asiakkaaseen käytetään enemmän aikaa. Hyvien kokemusten ja mallin levittäminen jatkuu myös vuonna 2019.

Työ jatkuu maakunnassa ja kunnissa – muutosagentti tukena

LAPE-kärkihankkeet päättyvät, mutta LAPE-agentit jatkavat työtään maakunnissa myös vuonna 2019.
– Agentin tehtävänä on juurruttaa kärkihankekaudella tehtyä muutostyötä sekä rakentaa LAPE-siltoja maakunnan ja kuntien välille, selvittää muutosagentti Hanna Hämäläinen.

Myös päättäjät pääsevät entistä vahvemmin osalliseksi LAPE-työstä. Vuonna 2019 käynnistyvät LAPE-akatemiat tukevat ja vahvistavat maakuntien yhdyspintatyötä sivistys-, sosiaali- ja terveystoimen sekä seurakuntien ja kolmannen sektorien toimijoiden välillä.

KSLAPEn loppuraportti – Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi on luettavissa verkkoversiona nettisivuilla

http://www.ks2021.fi/uudistuksen-karkihankkeet/kslape/

Lisätietoja:
Hankepäällikkö Raija Harju-Kivinen, p. 014 266 8201
ohjausryhmä puheenjohtaja Päivi Fadjukoff, p. 050 5181410
LAPE-muutosagentti Hanna Hämäläinen p. 050 304 6670
palvelujohtaja Päivi Kalilainen, p. 014 266 3600
Kehittämiskoordinaattori Senja Hirsjärvi, p. 014 266 4742
Kehittämiskoordinaattori Petri Oinonen, p. 014 266 0568
Kehittämiskoordinaattori Sari Paananen, p. 014 266 4870
Kehittämiskoordinaattori Johanna Liukkonen, p. 014 266 7535

Sinua voi ehkä kiinnostaa nämäkin...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.