Asiantuntija-arvio toteaa Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden toimivan kustannustehokkaasti väestön palvelutarpeeseen nähden

THL:n laatimiin aineistoihin voi tutustua verkossa

Terveyden ja hyvinvoinninlaitos julkaisi lokakuussa asiantuntija-arvion Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilasta. Arviointi osoittaa, että Keski-Suomessa palvelut on järjestetty väestön palvelutarpeeseen nähden huomattavasti maan keskiarvokustannuksia edullisemmin, mutta kehitettävääkin löytyy. Arvioinnissa on käyty läpi perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalipalveluiden ja työllisyyspalveluiden toimivuutta.

Terveyspalveluissa asukkaiden palveluiden käyttö painottuu Keski-Suomessa perusterveydenhuoltoon ja siellä lääkäreiden vastaanottopalveluihin. Lääkärille pääsyssä on maakunnan tasolla ongelmia niin sanotun kiireettömän hoidon osalta. Kiireettömällä hoidolla tarkoitetaan vaikkapa ajokorttitarkastuksiin tai pitkäaikaissairauden vuosikontrolliin liittyviä vastaanottokäyntejä, joita ei niiden ”kiireettömän” luonteen vuoksi luokitella heti hoidettaviksi vaan vastaanottoaika tulee lain mukaisesti antaa 3 kuukauden sisällä potilaan yhteydenotosta. Kiireellisissä asioissa terveysasemille pääsee.

– Kiireellisissä asioissa, kuten kuumeisissa infektioissa, erilaisissa kiputiloissa ja muissa lääkärin nopeaa huomiota vaativissa asioissa perusterveydenhuollon lääkäripalvelut näyttävät toimivan. Aidosti päivystyshoitoa vaativissa kiiretilanteissa meillä toimii myös keskitetty päivystys Keski-Suomen keskussairaalassa. Keskitetyn päivystyksen käyttö on meillä pysynyt maltillisena suhteessa muihin maakuntiin. Se kertoo terveysasemien kiireellisen hoidon toimivuudesta, toteaa Keski-Suomen tulevan maakunnan järjestämistehtävien vastuuvalmistelija Mikael Palola.

Myös kiireettömien lääkäripalveluiden toimivuutta kehitetään koko ajan eri puolilla maakuntaa.

– Terveysasemilla on jo kehitetty erilaisia nopeita vastaanottolinjoja. Lisäksi esimerkiksi digitaalisia vastaanottopalveluita kehitetään ja niiden uskotaan helpottavan rutiinitarkastusten hoitamista merkittävästi, kertoo Keski-Suomen tulevan maakunnan palvelutuotannon valmistelusta vastaava Kati Kallimo.

Terveyspalveluiden painopisteen pitäminen perusterveydenhuollossa näkyy erikoissairaanhoidon kustannusten maltillisuutena. Keski-Suomessa erikoissairaanhoidon kustannukset ovat selvästi maan keskitasoa alempia ja tehokkuus on selkeästi keskiarvoa paremmalla tasolla. Esimerkiksi keskussairaalan vuodeosastolla hoitojaksot ovat maan lyhimpiä.

– Tätä selittää osaltaan se, että meillä on perusterveydenhuollon vuodeosastoilla erittäin korkea osaaminen ja erikoissairaanhoidosta potilas siirretään suhteellisen nopeasti jatkohoitoon vuodeosastoille. Perusterveydenhuollon osastoilla hoidetaan ja kuntoutetaan mm. aivoverenkiertopotilaita, joka selittää sitä, että vuodepaikkoja tarvitaan keskussairaalassa vähemmän ja siten myös kustannusrakenne on maltillisempi. Toki painopistevalinta näyttäytyy sitten perusterveydenhuollon suurempina kustannuksina. Terveydenhuollon kustannuksia pitääkin aina tarkastella perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistä kokonaisuutta, joka on meillä maan keskitasoa alhaisempi. Painopisteet ovat siten meillä oikeansuuntaiset ja kustannukset ovat meillä hyvin hallinnassa, Kati Kallimo jatkaa.

Uuden sairaalan valmistuminen tehostaa kotoutumisprosesseja entisestään.

– Uuden sairaalan valmistelun yhteydessä toimintamalleja on tehostettu jatkuvasti. Kotiutusajat sairaalasta suoraan kotiin ovat maan nopeimpia ja esimerkiksi kuntoutuksen laaja-alainen kehittäminen yhdessä perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden kanssa tulee nopeuttamaan kotiutusaikoja entisestään ja siten myös parantamaan asiakkaiden saamaa palvelua, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen lupaa.

Arvioinnin tuloksia hyödynnetään tulevan maakunnan suunnittelussa

Keski-Suomessa asukkaiden palvelutarve on hieman maan keskiarvoa korkeampi. Myönteistä on kuitenkin se, että väestökehitys on maakunnassa kasvava

– Rakennemuutosta palveluissa on tehty koko maakunnan tasolla. Esimerkiksi ikäihmisten laitoshoitopaikkoja on pystytty Keski-Suomessa vähentämään valtakunnallisten suositusten mukaisesti. Tehostetussa palveluasumisessa ja vuodeosastoilla on kuitenkin edelleen keskimäärin enemmän ikäihmisiä kuin muualla Suomessa. Kotihoidon kehittämistyötä on siten tarkoitus Keski-Suomessa jatkaa siten, että yhä useampi ikääntynyt voisi asua turvallisesti kotonaan mahdollisimman pitkään, Mikael Palola toteaa.

Rakennemuutos näkyy hyvin myös lastensuojelussa, jossa palvelut painottuvat avohuoltoon ja sijoitusten määrä on keskimäärin muuta maata alhaisempi. Työn kuormittavuus näkyy kuitenkin työntekijöiden saatavuudessa ja pätevistä sosiaalityöntekijöistä on Keski-Suomessa pulaa. Lisäksi raportti osoittaa, että koulu- ja opiskeluterveydenhuolto ei toimi riittävällä tavalla lasten ja nuorten palvelutarpeeseen nähden.

Työllisyys huolestuttaa Keski-Suomessa. Työttömyysaste on maan neljänneksi korkein. Tämä näkyy myös työllistämiseen kohdennetussa rahoituksessa.

– Kasvupalveluiden yhdistäminen osaksi tulevan maakunnan kokonaisuutta mahdollistaa työllisyyden ja työikäisten työkyvyn tarkastelemisen aivan uudenlaisella tavalla. Yhteistyön kautta työllistymistä voidaan tarkastella eri toimijoiden yhteisvoimin ja helpottaa esimerkiksi terveyspulmista tai sosiaalisista ongelmista kärsivien työllistymistä tai siirtymistä kokonaan pois työmarkkinoilta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimijoiden yhteistyö kasvupalveluiden kanssa mahdollistaa yhä inhimillisempien ratkaisujen tekemisen luukulta toiselle pompottelun sijaan, Mikael Palola ja Kati Kallimo toteavat.

THL:n raportti on luettavissa osoitteesta >>

THL:n asiantuntijavideo >>

Lisätietoja: Keski-Suomi 2021 -projektin palveluiden järjestämisen vastuuvalmistelija Mikael Palola, p. 044 459 8561, Keski-Suomi 2021 -projektin palvelutuotannon vastuuvalmistelija Kati Kallimo, p. 050 442 2302

 

 

Sinua voi ehkä kiinnostaa nämäkin...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.