Keski-Suomi kantaa huolta keskittämisasetuksen vaikutuksista ympärivuorokautisen päivystyksen laatuun

Keski-Suomen maakunta- ja sote-uudistuksen johtoryhmä sekä Keski-Suomen kunnanjohtajat kokoontuivat tänään yhteisen kokoukseen pohtimaan mm. päivystysasetuksen vaikutuksia Keski-Suomen keskussairaalan toimintaan. Yhteinen tavoite on säilyttää laadukkaat päivystys- ja leikkauspalvelut maakunnan alueella. 

Keski-Suomessa kannetaan laajasti huolta siitä, että keskussairaalan nykyinen leikkaustoiminta kaventuu. Taustalla on vuoden alusta voimaan tullut keskittämisasetus, jonka myötä sellaiset leikkaukset ja toimenpiteet, joita tehdään alle 200 kappaletta vuodessa, tulisi keskittää yhteen sairaalaan useamman maakunnan muodostamalla ns. erityisvastuualueella. Keski-Suomessa erityisosaamista on mm. ruokatorvisyövän sekä keuhkosyöpäkirurgian osalta.

Johtoryhmässä todettiin, että potilasturvallisuuden ja leikkaustoiminnan laadun kannalta on järkevää, että keskittämistä tehdään sinne, missä osaamista on eniten.

– Keski-Suomessa tehdään tällä hetkellä tiettyjä vaativia syöpäleikkauksia enemmän kuin alueen yliopistollisessa keskussairaalassa Kuopiossa. Keskittämisasetuksen mukaan näitä oltaisiin siirtämässä KYS:iin. Ja tätä emme luonnollisesti pidä järkevänä, sillä meillä on näihin palveluihin vähintään yhtä paljon osaamista, kuin Kuopiolla on, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ylilääkäri Vesa Kataja totesi.

Neuvottelut jatkuvat – erityisselvittäjä tutkii asetuksen vaikutukset päivystyspalveluihin

Keski-Suomi on käynyt aiheesta neuvotteluja sosiaali- ja terveysministeriön sekä Kuopion yliopistollisen sairaalan kanssa. Ministeriö on puoltanut leikkausten keskittämistä Keski-Suomeen, mutta KYS haluaisi säilyttää myös itsellään mahdollisuuden tehdä kyseisiä leikkauksia. Keskittäminen voidaan asetuksen mukaan tehdä kuitenkin vain yhteen sairaalaan.

– Käymme nyt jatkuvia neuvotteluja KYS:in kanssa ja toki olemme aktiivisesti yhteydessä myös ministeriöön. Asetuksessa ei selkeästi ole ajateltu osaamisen keskittymisen vaikutuksia esimerkiksi alueen sairaaloiden päivystystoimintaan. Onkin hyvä, että sosiaali- ja terveysministeriö laatii erityisselvityksen asetuksen vaikutuksista päivystyspalveluiden toimivuuteen sekä osaamisen keskittymiseen, Kataja tiivisti.

Keski-Suomen kunnanjohtajat sekä maakunta- ja sote-uudistuksen esittivät vahvan tukensa Keski-Suomen keskussairaalan virkamiehille valvoa Keski-Suomen etua ja jatkaa neuvotteluja maakunnan kannalta järkevän lopputuloksen saamiseksi.

– Pitää huomioida, että Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualue (ns. KYS-erva) on moninainen ja meillä on täällä useampia sairaaloita, joihin on keskittynyt erilaista osaamista. Sairaalat ovat aiemmin sopineet keskenään, miten leikkaustoimintaa keskitetään. Sairaaloiden erikoistuminen on tapa varmistaa erityisvastuualueelle kuuluvien maakuntien asukkaiden tasavertainen kohtelu ja toimivat päivystyspalvelut. Lainsäätäjien tulee huomioida tämä ja Kuopion yliopistollisen keskussairaalan tarkastella asiaa tasapuolisesti koko erityisvastuualueen osalta, Kataja tiivisti.

Keski-Suomen keskussairaala on yksi Suomen 12 sairaalasta, joka täyttää päivystysasetuksen kriteerit ja voi jatkaa ns. laajan ympärivuorokautisen päivystyksen sairaalana. Keskittämisasetuksen myötä myös leikkaustoimintaa sekä mm. synnytyssairaalan palvelut toimivat edelleen Keski-Suomessa.

Kala- ja vesitalouden osalta laadittu selvitys on valmistunut

Kala- ja vesitalouden palveluista laadittu selvitys on valmistunut. Selvityksen mukaan maakunnat muodostavat yhteistyöalueita, joissa valmistellaan yhteisiä asioita ja varmistetaan esimerkiksi useamman maakunnan alueella sijaitsevien vesistöjen hoito yhtenäisin askelmerkein. Maakunnissa tehdään kuitenkin aina itsenäiset päätökset kala- ja vesitalouden toimenpiteistä maakunnan omassa päätöksenteossa.

Maakunnille siirtyy vastuu kala- ja vesitalouden palveluiden järjestämisestä. Nykyisin niistä vastaa ELY-keskukset suuralueilla, joiden tehtävät siirtyvät maakuntien vastuulle uudistuksessa. Selvityksen tulokset ovat luettavissa kokouksen esitysmateriaaleista.

—–

Johtoryhmässä todettiin lisäksi, että Keski-Suomen sote-koordinaattori Simo Oksanen palaa perustehtäviinsä Muuramen palvelujohtajaksi. Sote-koordinaattorina Keski-Suomi 2021 -projektissa jatkaa Toivakan perusturvajohtaja Anu Pihl, joka on työskennellyt aiemmin asiakas- ja palveluohjauksen vastuuvalmistelijana.

Lisäksi todettiin, että valmistelijoiden työsopimuksia jatketaan tässä vaiheessa kesäkuun loppuun asti ja valmistelussa siirrytään yhä käytännönläheisempien projektien, kuten yhteisen asiakas- ja palveluohjauksen pilotointiin.

Kokouksen esityslistan voi lukea osoitteesta: http://keskisuomi.tweb.fi/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil_tweb.htm?+bid=1290

Lisätietoja:
– Keski-Suomi 2021 -projektin johtoryhmän puheenjohtaja, Keski-Suomen maakunta- ja sote-uudistuksen muutosjohtaja Tapani Mattila, p. 040 595 00 11
– Keski-Suomi 2021 -projektin johtoryhmän jäsen, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ylilääkäri Vesa Kataja, p. 014 269 1680
– Keski-Suomi 2021 -projektin johtoryhmän jäsen, Keski-Suomen ELY-keskuksen johtaja Pasi Patrikainen, p. 0400 327 948

Sinua voi ehkä kiinnostaa nämäkin...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.