Kotihoidon kehittämistyöllä saavutettu jo yli 2 miljoonan euron laskennalliset säästöt Keski-Suomessa

– Asiakkaiden luona tehty hoitotyö lisääntynyt merkittävästi

Keski-Suomessa kuntien yhteistyönä toteutettu Kukoistava Kotihoito -hanke tuottaa tulosta. Uudistamalla kotihoidon toimintamalleja ja lisäämällä asiakastyöhön käytettyä aikaa on maakunnassa saavutettu jo yli 2 miljoonan euron laskennallinen säästö.

Kukoistava Kotihoito -hankkeessa on viimeisen kahden vuoden ajan uudistettu Keski-Suomen ikäihmisten kotihoitoa siten, että hoito tukee paremmin ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitämistä ja kotona asumista. Konkreettisina keinoina ovat olleet mm. kotihoitotiimien hoitajamäärän päivittäinen yhteensovittaminen asiakastarvetta vastaavaksi, kotikuntoutuksen kehittäminen, sekä mm. yöaikaisen kotihoidon järjestämisen asiakkaille.

– Hankkeen aloittaessa meillä oli kuntia, joissa lähihoitajan asiakkaan luona käyttämä aika oli vajaa 40% työajasta valtakunnallisen tavoitteen ollessa 60%. Nyt kaikissa kunnissa käytetty työaika on ylittänyt 40 prosentin osuuden ja parhaissa kunnissa lähestytään jo tavoitelukuja. Jos vastaava muutos asiakastyön lisäämiseksi olisi tehty vain henkilöstömäärää kasvattamalla, kustannukset kunnille olisivat jo yli 2 miljoonaa euroa nykytasoa enemmän, kertoo hankepäällikkö Eeva-Liisa Tammi.

Keski-Suomessa tehty kehittämistyö perustuu NHG:n laatiman kotihoidon tarvepohjaisen toimintamallin käyttöönottoon.

– Tutkimustieto osoittaa, että henkilöstövajausta koetaan kotihoidossa usein riippumatta siitä, mikä hoitajien todellinen määrä on. Kiireen tunne työssä selittyy sillä, ettei hoitajamäärä ja asiakastarve kohtaa muuttuvissa työtilanteissa. Suunniteltu hoitajamäärä pysyy nykymallissa työvuoroissa lähes vakiona, mutta todellinen asiakastarve ja työtilanne esimerkiksi hoitajien sairauspoissaolojen takia vaihtelee. Isossa kuvassa tämä johtaa siihen, että toisilla alueilla on henkilöstöpula samalla kuin toisilla alueilla on vähemmän hoidettavia asiakkaita. Väärä määrä hoitajia on siis väärässä paikassa väärään aikaan, toteaa tarvepohjaisen mallin kehittämistyöstä vastannut NHG:n liiketoimintajohtaja Johan Groop.

Henkilöstön liikkumista sinne, missä tarve on suurin, vaikeuttaa myös se, että työ kohdentuu epätasaisesti työpäivän eri osille.

– Aamun tunteina on usein ruuhkaa, mutta iltapäivällä työssä on väljyyttä. Asiakkaan kannalta ei kuitenkaan ole välttämätöntä, että käynti kohdentuu juuri ruuhka-ajalle vaan parempaa palvelua on toteuttaa käynti rauhallisempana aikana. Tarvepohjaisuus tarkoittaakin asiakkaan tarpeen pohjalta suunniteltua työtä, joka auttaa kohdentamaan henkilöstöresurssia tehokkaammin tiimien välillä, Groop tiivistää.

Ruuhka-aika ei aina perustu vain asiakastarpeeseen, vaan se johtuu osittain perinteisistä tavoista suunnitella työtä.

– On selvää, että ruuhka-aikojen takia tarvitaan hetkellisesti suurempia määrä hoitajia joka alueella. Tämä vaikeuttaa puolestaan hoitajien lainaamista alueille, jossa tarve on suurempi. Yhteisellä suunnittelulla koko maakunnan alueella on kuitenkin valtavasti potentiaalia, kuten jo alustavat tulokset osoittavat, Eeva-Liisa Tammi toteaa.

Erityisen myönteistä kehitys Laukaassa, Pihtiputaalla, Petäjävedellä ja Uuraisilla

Kehittämistoimenpiteitä on tehty laajasti eri puolilla maakuntaa. Luvut ovat kuitenkin parantuneet lähes kaikissa Keski-Suomen kunnissa. Laukaassa, Pihtiputaalla, Petäjävedellä ja Uuraisilla tulokset ovat erityisen hyviä. Esimerkiksi Uuraisilla lähihoitajien välittömän työajan osuus lisääntynyt 40 prosentista 54 prosenttiin.

Pihtiputaalla asiakkaiden luona käytetyn työajan osuus on kasvanut merkittävästi (n. 16 %) hankkeen aikana. Työaikaa on jaettu tarvepohjaisesti siten, että aamun kiireisimmiltä tunneilta on siirretty enemmän aikaa vaativia asiakastöitä myöhemmälle ajalle. Näin aamun ruuhkatunneista on selvitty vähemmällä resurssilla ja enemmän aikaa vaativat tehtävät on voitu hoitaa ajan kanssa päivän edetessä.

– Pihtiputaalla kotihoidon hoitajien määrä on pysynyt ennallaan ja asiakkaiden luona on pääsääntöisesti käynyt sama määrä hoitajia, kuin hankkeen alussa. Työajan järjestelyt eivät siten ole merkittävästi vaikuttaneet siihen, moniko hoitaja asiakkaan kotona käy. Hoitajat ovat itse osallistuneet vahvasti kehittämiseen ja se näkyy myös sairauspoissaoloissa. Samalla kun toimintaa on tehostettu ja asiakaskäyntien määrä on lisääntynyt, sairauspoissaolot ovat vähentyneet. Se kertoo siitä, että muutos on koettu mielekkääksi, Tammi tiivistää.

Petäjävedellä toiminnalliset muutokset ovat olleet samankaltaisia. Lisäksi on myös yhdistetty kotihoidon tiimejä ja tehty rakennemuutoksia, joiden avulla työvoima on saatu käyttöön oikea-aikaisesti. Tällä hetkellä välittömän työajan osuus on noin 50-52%, eli valtakunnallista tavoitelukua kohti mennään vahvasti. Palveluohjausta on kehitetty samaan aikaan siten, että ohjausta tuotetaan nyt ostopalveluna myös Uuraisten kunnalle.

– Pienet kunnat ovat jo tiivistäneet yhteistyötä ja kehittäneet yhteisiä malleja tulevaa maakunnallista mallia ajatellen, Petäjäveden vanhuspalvelujohtaja Minna Koskinen toteaa.

Laukaassa kotihoidossa tehdyt muutokset ja yöaikaisen hoidon käynnistäminen ovat tuoneet vuositasolla lähes 80 000 euron säästöt.

– Laukaassa osa kotihoidon työntekijöistä irrotettiin tekemään yöaikaista kotihoitoa samaan aikaan kun työvuorosuunnittelua päiväaikana muutettiin. Kotona asumisen mahdollistaminen ympärivuorokautisen kotihoidon tuella on vähentänyt palveluasumisen tarvetta. Ostopalveluiden määrä vähenikin viime vuonna lähes 80 000 euron verran, hankepäällikkö Tammi kuvailee.

Muutos on vähentänyt samalla laukaalaisten terveyskeskuksen vuodeosastolla tarvitsemia hoitopäiviä.

– Tulos kertoo siitä, että kotiin tuotu palvelu on laadukasta ja kotona ympärivuorokautisesti hoidettavien asiakkaiden kunto ja toimintakyky ovat niin hyvällä tasolla, että kotona aidosti pärjätään kotihoidon turvin, hankepäällikkö Tammi selventää.

Onnistumista mitattu useilla eri mittareilla – myös negatiiviset vaikutukset on huomioitu kehittämistyössä

Edellä esitetyt esimerkit kuvaavat hankkeessa käytettyjen mittareiden laajuutta. Seuraamalla useampia muuttujia on haluttu varmistaa se, että kotihoidon kehittämistyötä tehdään eri näkökulmat huomioiden.

– Hankkeessa ei ole tuijotettu vaan hoitoajan lisääntymistä. Yhtä merkittävinä mittareina ovat olleet mm. hoidon laatu, potilaiden luona vierailevien hoitajien määrä, työntekijöiden sairauspoissaolot sekä kotihoidon asiakkaiden terveyskeskusten vuodeosastolla tarvitsemat hoitopäivät, Eeva-Liisa Tammi tiivistää.

Keski-Suomessa laadittuun malliin voi tutustua verkosta ladattavan käsikirjan kautta

Kotihoidon tarvepohjaisen toimintamallin on kehittänyt hankkeen kumppanina toiminut Nordic Healthcare Group (NHG). Kansainvälisestikin tunnustusta saaneessa tarvepohjaisessa mallissa kotihoidon hoitajat liikkuvat sinne, missä kulloisenakin ajanjaksona hoidon tarve on suurin.

Tarvepohjaiseen malliin perustuneen Keski-Suomen Kukoistava Kotihoito -hankkeen tuloksia esiteltiin viime viikolla hankkeen yhteenvetoseminaarissa. Tilaisuudessa julkaistiin hankkeessa laadittu käsikirja kotihoidon kehittämiseksi. Käsikirja on ladattavissa maksutta tämän linkin kautta >>

Hanketuloksiin voi tutustua myös yhteenvetoseminaarin aineistojen kautta >>

INFO: Kukoistava Kotihoito -hanke on osa hallituksen I&O -kärkihanketta

• Kukoistava Kotihoito -hankkeen toteutukseen ovat osallistuneet kaikki Keski-Suomen kunnalliset kotihoidon organisaatiot sekä Med Group Oy, Jämsän Terveys Oy, Lääkehoidon Turva, Jyväskylän ammattikorkeakoulu sekä Keski-Suomen muistiyhdistys ry. Hankkeen hallinnoijana on toiminut Jyväskylän kaupunki.
• Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi hankkeelle vuosille 2017-2018 erillisrahoituksen osana hallituksen kärkihanketta Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O).
• Vaikka hanke päättyy tämän vuoden lopussa, kotihoidon kehittämistyö jatkuu Keski-Suomessa kuntien ja kuntayhtymien laatimien mallien pohjalta. Maakunnallisen valmistelun siivittämänä pureudutaan seuraavaksi siihen, miten malleja juurrutetaan osaksi kotihoidon arkea jo ennen varsinaisten maakuntien aloitusta.

Lisätietoja:
– Keski-Suomen tulokset koko hankkeen osalta: Kukoistava kotihoito -hankkeen hankepäällikkö Eeva-Liisa Tammi, p. 050 440 6297
– Tarvepohjaisen mallin ja tietojohtamisen osalta: NHG:n liiketoimintajohtaja Johan Groop, p. 050 358 1610

Sinua voi ehkä kiinnostaa nämäkin...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.