Keski-Suomi jatkaa tulevan maakunnan palveluiden järjestämissuunnitelman työstämistä

– Uusi versio suunnitelmasta julkaistaan kommentoitavaksi marras-joulukuussa

Keski-Suomen maakunta- ja sote-uudistuksen johtoryhmä totesi hienoisen epävarmuuden keskellä, että eteenpäin mennään ja valmistelutyötä jatketaan normaalisti asiakaslähtöisten palvelumallien laatimiseksi. Palveluita kuvataan maakunnan järjestämissuunnitelmassa, jonka kolmas versio julkaistaan kommentoitavaksi marras-joulukuun vaihteessa. Kokouksessa oltiin tyytyväisiä siihen, että uudistuksen aikataulujen epävarmuudesta huolimatta Keski-Suomeen valmistuvan uuden sairaalan valmistelu etenee. Vuonna 2020 avattavan sairaalan suunnittelutyö sparraa yhteisten hoito- ja palveluketjujen valmistelua.

Keski-Suomessa vuonna 2020 avattava uusi sairaala, eli sairaala Nova, tulee olemaan maan modernein sairaala. Uuden sairaalan palvelut siirtyvät maakunnan vastuulle käynnistäessä toimintansa 1.1.2021. Samalla maakuntien tilakeskukselle siirtyy yli 500 miljoonan euron sairaalainvestointi, jonka kustannuksista Keski-Suomen maakunta vastaa. Kokouksessa sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen kertoi, miten investointi maksaa ”itsensä” takaisin sairaalatoiminnan tehokkuuden lisääntyessä. Avainasemassa on mm. digitalisaation hyödyntäminen ja tiedonkulku.

– Yksittäisenä esimerkkinä digitalisaatiosta ja modernista sairaalatekniikasta voidaan mainita lääkkeiden jako, joka on perinteisesti tehty sairaalassa käsin. Uudessa sairaalassa siitä vastaa robotiikka, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen totesi.

Merkittävin tehokkuutta lisäävä muutos liittyy Kinnusen mukaan kuitenkin yhdessä laadittuihin hoitoketjuihin sekä asiakastietojen siirtymiseen eri toimijoiden välillä.

– Meille tulee nykyisin potilaita, joille ei tiedonkulun puutteiden vuoksi ole tehty esimerkiksi suun ja hampaiden tarkistusta ennen leikkausta. Potilasta ei tässä tilanteessa voida leikata tulehdusriskin vuoksi ja hänet lähetetään takaisin kotiin. Leikkausaika jää siten käyttämättä ja toiminnassamme on tyhjäkäyntiä. Jatkossa tällaiset tilanteet voidaan kitkeä hyödyntämällä asiakas- ja potilastietojärjestelmää, Kinnunen kuvasi.

Taustalla vaikuttavat myös yhteiset hoitokäytänteet, joiden toteutumista voidaan valvoa jo ennen potilaan saapumista sairaalaan ja muistuttaa toimijoita hoitamaan vastuunsa leikkaustoiminnan mahdollistamiseksi. Leikkauksen jälkeistä toimintaa mm. kuntoutus- ja kotoutumisprosessien osalta on sairaanhoitopiirissä jo uudistettu viime vuosina laajasti. Uuden sairaalan valmistelussa ajattelua on kuitenkin viety vielä nykyistä pitemmälle ja turvallista kotiutumista on pohdittu laajassa yhteistyössä myös perusterveydenhuollon ja kotihoidon toimijoiden kanssa.

– Potilaan kuntoutuksessa vastuu yhtenäisistä toimintatavoista on meillä kaikilla. Vastuiden siirto yhden johdon, eli maakunnan, alaisuuteen parantaisi toimintamallien käyttöönottoa. Sote-palveluiden rahoituksen tullessa yhdestä tuutista maakunnalle, valta ja vastuu potilaan hyvästä hoidosta olisivat yksissä käsissä. Nykymallissa jokainen kunta taistelee tiukan taloustilanteen kanssa ja arkea on se, että esimerkiksi kotihoidon resurssien niukkuus vaikuttaa myös kuntoutuksen toteutumiseen, Juha Kinnunen totesi.

Johtoryhmä näki uuden sairaalan suunnittelutyön kirittävän samalla maakunnan järjestämissuunnitelman ja hoitoketjujen valmistelua.

– Hoitoketjujen suunnittelussa tulee kuitenkin muistaa, että ketjuissa määritellyt vastuut koskevat jatkossa valinnanvapauden piirissä olevien palveluiden osalta myös yksityisiä palveluntuottajia. Siten sisältöjä tulee käsitellä yhteisesti. Yksi keino tässä on julkaista avoimesti järjestämissuunnitelma ja siihen liittyvät palvelu- ja hoitoketjut kommentoitavaksi loppuvuoden aikana. Myös myöhemmin järjestettävissä palveluntuottajien tapaamisissa tullaan käymään läpi hoito- ja palveluketjuja, järjestämistehtävien vastuuvalmistelija Mikael Palola tiivisti.

—–

Johtoryhmä kävi kokouksessa lisäksi läpi tulevan maakunnan talousarvioennustetta, joka on kokonaisuutena edelleen Keski-Suomen näkökulmasta varovaisen positiivinen. Palveluiden järjestämiseen on tulossa maakuntien aloittaessa hieman lisärahoitusta nykytasoon nähden rahoituksen siirtyessä asteittain tarveperusteiseksi.

Lisäksi käsiteltiin mm. lasten, nuorten ja perheiden (Lape) palveluiden muutosagentin työn jatkovaiheistusta. Johtoryhmä valtuutti Jyväskylän kaupungin hakemaan rahoitusta muutosagentin tehtävän jatkamiseksi.

Kokouksen esityslistan voi lukea osoitteesta: http://keskisuomi.tweb.fi/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil_tweb.htm?+bid=1286

 

 

Sinua voi ehkä kiinnostaa nämäkin...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.