Blogi: Tienpito ja liikenne maakuntauudistuksessa

Sote- ja maakuntauudistuksen ympärillä käytävä keskustelu on keskittynyt muutamiin harvoihin, mutta monessakin suhteessa merkittäviin asiakokonaisuuksiin. Näitä ovat erityisesti sote- ja kasvupalvelut monine yksityiskohtineen – tärkeitä ja muun muassa talouden kannalta koko isänmaan tulevaisuuden kannalta avain kysymyksiä. Maakuntauudistus on kuitenkin paljon muutakin.

Muutokset toimeenpannaan maantielakia muuttamalla

Nykyisin yhdeksän ELY-keskuksen vastuulla oleva maanteiden tienpitotehtävä ja muut liikenteeseen liittyvät tehtävät, tai pikemminkin tapa hoitaa näitä tehtäviä, kokee uudistuksessa mullistuksen. Asian keskeinen säädöspohja muodostuu maantielain muutoksesta, joka on tarkoitus tuoda eduskuntaan lähiaikoina osana maakuntauudistusta koskevaa lakipakettia.

Hiljattain lausunnolla olleen lakiluonnoksen voi maakuntauudistuksen kannalta kiteyttää seuraavasti:

  • Tiet säilyvät valtion omistuksessa ja taseessa. Eduskunta päättää rahoituksesta kuten aiemminkin. Maku-slangilla rahoitus on erillisrahoitusta (ei yleiskatteellista). Rahoitus kohdistetaan alueille tiestön ominaisuuksin ja liikennemäärien suhteessa.
  • Valtio vastaa tienpidosta ollen lain tarkoittama tienpitäjä. Maakunnat huolehtivat tienpidosta valtion kanssa tehtävän sopimuksen mukaisesti.
  • Maakunnat sopivat keskenään tienpidon käytännön toteuttamisesta korkeintaan yhdeksällä tienpitoalueella. Tienpitoalue voi muodostua yhdestä tai useammasta maakunnasta.

Kiinnostava kysymys tulee olemaan tulevan maakunnan itsehallinnon ja tienpidon erillisrahoitteisuudesta seuraavan valtio-ohjauksen suhde. Maantielakiluonnos lähtee siitä, että jatkossakin tienpitoa tehdään koko maassa yhtenäisten periaatteiden mukaan lähtökohtana asiakkaiden tarpeet.

Toinen kiinnostava kysymys on tienpitoalueiden muodostaminen ja se, millaisen roolin ne saavat suhteessa kahdeksaantoista itsehallinnolliseen maakuntaan. Käytyjen keskusteluiden perusteella on muodostumassa yhteinen käsitys, että Keski-Suomella on edellytykset muodostaa yksin maantielain tarkoittama tienpitoalue.

Muutakin kuin tienpitoa

Uusi maakunta tulee tienpidon lisäksi vastamaan maakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnittelusta, joukkoliikenteen järjestämisestä ja yksityisteiden avustamisesta. Nämä tehtävät rahoitetaan maakunnan valtiolta saamasta yleiskatteellisesta rahoituksesta, jolloin niissä maakunnalla on päätösvaltaa tienpitoa enemmän.

Tienpidon ja liikenteen tehtävien osalta järjestämissuunnitelman laatiminen on ollut sikäli helppoa, että tehtäväalueella palveluiden järjestäminen ja tuottaminen on erotettu toisistaan jo viime vuosituhannella. Uudistus on tuonut toimintaan merkittävän tuottavuusloikan ja ennen kaikkea – on varmistanut että asiakastarpeet ovat kaiken toiminnan keskeinen lähtökohta.

Jukka Lehtinen
Liikenne- ja infrastruktuurivastuualueen johtaja
Keski-Suomen ELY-keskus
@LehtinenJukka

Sinua voi ehkä kiinnostaa nämäkin...

Vastausta

  1. Lauri Oinonen sanoo:

    Maakuntaan tuleva raha ei kuitenkaan lisäänny tälle sektorille, mutta suurella innolla osoitenaan maakunnille uutta tehtävää nyt valtion VR:lle velvoittaman junaliikenteen taloudellisen vastuun osoittamisessa maakunnille.
    Sanotaa, että nythän te voitte itse järjestää liikennettä, mutta halutaan unohtaa, että tämä tulee itse kustannettavaksi.
    Siksi ei pidä mennä lankaan. Pidän tarpeellisena, että Haapamäen kautta kulkeva junaliikenne lisättynäkin hoidetaan myös kilpailutuksen tullessa Pääradan ja Hki-Jkl junaliikenteen harjoittajille osoitettuna velvoiteliikenteenä, koska he saavat syöttöliikenteen hyötyvaikutukset reittiensä liikenteeseen Haapamäen radoilta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.