Maakunta- ja sote-uudistuksen esimiesten infokirjeessä tietoa mm. järjestämissuunnitelman kommentoinnista sekä muistutuksia ajankohtaisista asioista

Maakunta- ja sote-uudistuksen esimiehiltä on tullut toiveita saada koostettuja tietopaketteja sekä tukimateriaalia siitä, mitä uudistuksessa tapahtuu. Ja tässäpä siten vuoden ensimmäinen kooste. Aiheita ovat:

  • Keski-Suomen tulevan maakunnan vastuut ja tehtävät kokoava järjestämissuunnitelma yhteisideoinnissa REAL-alustalla 21.2.2018 asti
  • Keski-Suomen kunnat puntaroivat parhaillaan lähtöä valinnanvapauspilottiin
  • Yhteistoiminta on osallistamista, osallistumista ja vaikuttamista
  • Henkilöstötyöryhmässä jatketaan tiivistä yhteistyötä yli organisaatiorajojen
  • Tunnelmia ja kuulumisia uudistuksen esimiespäivistä
  • Muutostuen seuraavat vaiheet
  • Kukoistava kotihoito -hanke kehittää kotihoitoa koko Keski-Suomen maakunnan alueella
  • Maakunnan potilas- ja asiakasturvallisuusstrategian valmistelu etenee

________

Keski-Suomen tulevan maakunnan vastuut ja tehtävät kokoava järjestämissuunnitelma yhteisideoinnissa REAL-alustalla 21.2.2018 asti

Keski-Suomen tulevan maakunnan tehtävät on koottu ensimmäistä kertaa yhteiseen suunnitelmaan, josta käytetään nimeä järjestämissuunnitelma. Suunnitelma auttaa hahmottamaan tulevan maakunnan tehtävien laajuutta ja monipuolisuutta. Samalla se ottaa alustavasti kantaa siihen, miten asukkaat saavat tulevaisuudessa palveluitaan. Myös palveluverkon periaatteet on kirjattu suunnitelmaan.

Kuluneella viikolla järjestetyissä uudistuksen esimiestilaisuuksissa toivottiin yhä avoimempaa tiedonkulkua ja vinkkejä siihen, miten omaa henkilöstöä voi muutoksessa tukea ja vastailla työntekijöiden mieltä askarruttaviin kysymyksiin.  Yksi työkalu on käydä läpi järjestämissuunnitelmaa, sillä se kuvaa jo sitä laajuutta, mitä muutoksella tavoitellaan.

Työyhteisöjä kiinnostaa erityisesti se, miten tulevan maakunnan organisaatio tullaan rakentamaan. Järjestämissuunnitelma ei kuitenkaan anna vastauksia siihen. Suunnitelma keskittyy kuvaamaan alustavasti tulevaisuuden palvelumalleja ja esimerkiksi sitä, mitä maakunta tuottaa itse ja mitkä niin sanotusti kilpailevat markkinoilla muiden palveluntuottajien kanssa. Järjestämistehtävien keskiössä on maakunnan asukkaat ja heidän tarpeensa. Yhteisideoinnissa suunnitelmaluonnoksessa keskitytään siten siihen, miten sinä tai minä saamme jatkossa asiakkaana tai potilaana palveluita tulevassa maakunnassa.

Onko teillä hyviä malleja, joita suunnitelma ei huomioi? Onko jokin palvelu unohtunut kokonaan? Onko käytäntöjä, jotka mukaan pitäisi vielä saada? Jos on, niin haastakaa valmistelua ja kertokaa työyhteisöissänne, miten tulevaisuuden palvelut pitäisi järjestää, jotta taataan parhaat mahdolliset palvelut kaikille asukkaillemme!  Ideointiaikaa on 21.2. asti.

Tämän jälkeen järjestämissuunnitelman työstäminen jatkuu ideoiden ja huomioiden siivittämänä erilaisissa asiantuntijatyöryhmissä. Työryhmätyöskentelyssä tehdään mm. tarkempia palvelumäärittelyjä sekä hoito- ja palveluketjuja. Kevään aikana tarkennettavat mallit asetetaan nyt julkaistun suunnitelman tavoin ammattilaisten ja aiheesta kiinnostuneiden arviointiin. Tarkoitus on, että valmistelua voidaan työstää niin, että esimerkiksi kunnat voisivat jo napata suunnitelmasta hyviä malleja ensi vuoden talousarviovalmisteluunsa. Tällöin muutosta lähdetään viemään pienin askelin eteenpäin käytännön tasoilla jo ennen lakien voimaantuloa.

Realiin pääsette kirjautumaan 23.1.2017 Mikael Palolan nimissä lähetetystä sähköpostista, jossa on henkilökohtainen linkki järjestelmään. Posti on lähetetty otsikolla Tervetuloa kommentoimaan maakunnan järjestämissuunnitelmaa!

Suunnitelman luonnos, siihen liittyvä esimerkki palvelukuvauksesta (hoito ja hoiva) sekä valmis PP-diapaketti järjestämisestä löytyvät osoitteesta https://www.ks2020.fi/jarjestaminen/

________

Keski-Suomen kunnat puntaroivat parhaillaan osallistumista maakunnalliseen valinnanvapauspilottiin

Keski-Suomen kunnat ja kuntayhtymät puntaroivat parhaillaan osallistumista valinnanvapauspilottiin sosiaali- ja terveyskeskuksen (sote-keskus) ja/tai suunhoidon yksikön osalta. Mikäli mukaan haetaan ja sosiaali- ja terveysministeriön rahoitus kokeilulle myönnetään, pääsevät Keski-Suomen asukkaat valitsemaan pilotissa jo etupainotteisesti haluamansa julkisen tai yksityisen palveluntuottajan.

Rahoitus myönnetään 1.7.2018–31.12.2019 väliselle ajalle. Pilottiin hakeutumista puoltaa ulkopuolinen rahoitus, jonka turvin julkinen palveluntuotanto voi varautua muutokseen ja kehittää omaa toimintaansa. Käytännössä kokeilun ensimmäiset kuukaudet käytetään mm. vaadittavien ICT-ratkaisujen toteuttamiseen ja varsinainen valinta asiakkaiden osalta pääsee käynnistymään syksyllä 2018.

Pilotissa ministeriön myöntämällä rahoituksella mahdollistetaan asukkaille vapaus valita haluamansa sote-keskus ja/tai suunterveydenhuollon yksikkö valinnanvapauslain mukaisesti jo syksystä 2018 alkaen. Pilotin kautta nähdään, moniko asukas haluaa vaihdon tehdä ja syntyykö maakuntaan uutta yrittäjyyttä.

Järjestämis- ja tuotantovastuu säilyy pilotin aikana nykyisillä kunnilla ja kuntayhtymillä. Pilotissa kuitenkin harjoitellaan jo tulevan maakunnan järjestämisvastuita erottamalla projektiryhmä, joka vastaa mm. yrittäjien hyväksymisestä kokeiluun sekä heidän valvonnastaan. Järjestäjä myös maksaa pilotissa myös kuntien ja kuntayhtymien asiakkaiden vaihdoista aiheutuvan korvauksen yksityisille palveluntuottajille ministeriön myöntämästä rahoituksesta.

Palvelutuotanto jatkuu pilotissa maakunnan kunnissa ja kuntayhtymissä (Jyte, Saarikka, Wiitaunioni, Seututerveyskeskus jne.). Henkilöstöä ei näin ollen siirretä vielä omien työnantajien palveluksesta vaan he jatkavat kokeilussa nykyisillä työnantajillaan vuoden 2020 alkuun asti. Julkinen tuotanto lähtee liikkeelle myös nykyisten talousarvioiden mukaisilla resursseilla. Palvelutuotanto julkisten toimijoiden osalta jatkuu siten nykyorganisaatioissa kuntien ja kuntayhtymien alaisuudessa.

Jyväskylän hankkeen kokemuksen perusteella arvioidaan, että pilotti ei käynnistyessään vaikuta juurikaan henkilöstön asemaan. Jos pilotin aikana kuitenkin jollain alueella asiakkaita vaihtaa yksityisille palveluntuottajille, voidaan henkilöstöä sopeuttaa siirtymävaiheessa eli vuosien 2018–2019 aikana hyödyntäen mm. sijaisuuksien täyttöä, jättämällä täyttämättä avoimeksi tulevia tehtäviä. Henkilöstö voi myös siirtyä oman työnantajan sisällä työpisteestä toiseen, kuten nykyisinkin. Lisäksi selvitetään henkilöstön siirtymistä julkiselta toimijalta toiselle kokeilun aikana avaamalla esimerkiksi ”sisäiseen hakuun” ne tehtävät, jotka julkisella toimijalla tulee avoimeksi.

Uudistuksen tultua voimaan 1.1.2020 pilotti siirtyy uuden maakunnan hallinnoitavaksi ja henkilöstö siirtyy liikkeen luovutuksen periaatteen mukaisesti uudelle työnantajalle muun maakuntaan siirtyvän henkilöstön tavoin.

Muistutamme, että mahdollinen osallistuminen valinnanvapauspilottiin pitää käsitellä yhteistoiminnassa ennen kuntien tai kuntayhtymien päätöksentekoa. Lisätietoa pilotista käsittelyä varten löytyy osoitteesta:  http://www.ks2020.fi/henkilosto/tukimateriaalia-esimiehille/

Ministeriön sivut piloteista löytyvät STM:n sivuilta >>

________

Yhteistoiminta on osallistamista, osallistumista ja vaikuttamista

Yhteistoiminta on tärkeä ja lakiin perustuva osa maakuntavalmistelua. Muistuttelemme jälleen esimiehiä siitä, että henkilöstöä tulevalle maakunnalle luovuttavilla organisaatioilla on vastuu yhteistoiminnasta ja sen toteuttamisesta.  On perusteltua ottaa uudistus teemoineen pysyväisaiheeksi yhteistoiminnassa. Käytännössä tämä tarkoittaa uudistuksen käsittelyä organisaatioiden omissa yhteistoimintaelimissä sekä suoraan henkilöstön kanssa.  Vastuu yhteistoiminnasta säilyy luovuttavilla organisaatioilla aina henkilöstösiirtojen toteutukseen asti, vaikka uudistukselle on luotu oma väliaikainen yhteistoimintaelin.

Yhteistoiminnassa työnantajan tulee toimittaa käsiteltävästä asiasta tarpeelliset tiedot ao. henkilöille tai heidän henkilöstön edustajilleen, jotta päästään neuvottelemaan käsiteltävän asian perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista. Yhteisesti tehtyjen materiaalien riittävyys, ja soveltuvuus tulee arvioida omaan organisaatioon ja täydentää/muuttaa sitä omalla materiaalilla ja tarvittaessa myös nopeasti muuttuvalla valmisteluaineistolla.

Yhteistoiminnassa tulee käsitellä mm. uudistuksen valmisteluvaiheita ja valmistelun etenemistä, järjestämissuunnitelman valmistelua ja kommentointimahdollisuutta, valinnanvapauspilottia, esimiesten muutostukea sekä maakunnallisia kärkihankkeita. Samoja teemoja käsitellään myös maakunnan ennakoivassa yhteistoimintaelimessä uuden maakunnan ja sen henkilöstön näkökulmasta.  Maakunnan ennakoivan yhteistoimintaelimen muistiot pääset lukemaan osoitteesta http://www.ks2020.fi/uudistuksen-ennakoiva-yhteistoimintaelin/

Valinnanvapauspilotoinnista löytyy materiaalia osoitteesta http://www.ks2020.fi/henkilosto/tukimateriaalia-esimiehille/. Myös perusturvajohtajille on toimitettu aineistoa, joka on käsiteltävä yhteistoiminnassa ennen päätöksentekoa mahdollisesta osallistumisesta pilottiin.

________

Henkilöstötyöryhmässä jatketaan tiivistä yhteistyötä yli organisaatiorajojen

Henkilöstötyöryhmä jatkaa työskentelyään henkilöstötyön valmistelun tukemiseksi. Ryhmä toimii sekä yhteistä valmistelua tehden että yhtenä tärkeänä linkkinä nykyorganisaatioihin henkilöstöasioissa.  Työryhmässä on pohdittu henkilöstöjärjestöjen ja työnantajan yhteistyössä henkilöstövaikutuksia valmistelussa olevista asioista, tehty näkyväksi yhteistoiminnassa esille otettavia näkökulmia sekä tehty tulevan valmistelun työlistaa.

Vuoden ensimmäisessä kokouksessa 26.1.2018  käytiin vilkasta keskustelua Kukoistava kotihoito -hankkeesta sekä ELY-keskuksen ja erityisesti kasvupalveluiden toiminnoista ja henkilöstöstä. Henkilöstötyöryhmän asialistalla olivat myös ajankohtainen järjestämissuunnitelmaluonnos ja valinnanvapauspilotoinnin valmistelu henkilöstövaikutuksineen. Aiheet ovat esimerkkejä siitä, mistä konkretia maakuntauudistuksessamme rakentuu. Kaikissa edellä mainituissa aiheissa punaisena lankana on se, miten palvelut toimisivat asiakkaiden näkökulmasta nykyistä paremmin.

Henkilötietojen kerääminen käynnistyy myöhemmin – työ- ja virkaehtosopimuksista odotetaan alustavia tietoja

Kentällä liikkuu tällä hetkellä huhu, jonka mukaan henkilöstötietoja kerätään jo yksilötasolla maakunnan yhteiseen käyttöön. Tämä ei pidä paikkaansa. Valtakunnallinen suunnitelma ja ohje on, että tiedot tulevat palvelukanavaan täytettäväksi nykyorganisaation toimesta myöhemmin keväällä, ja maakunnan yhteiseen käyttöön ne luovutetaan vasta lakien voimaan tultua. Näitä tietoja tarkistetaan ja täydennetään uudistuksen eri vaiheissa aina konkreettiseen liikkeen luovutuksen toteutukseen asti.

Toinen huoli, joka nousi esille myös REAL-keskusteluissa, oli uuden maakunnan virka- ja työehtosopimukset.  Tietoa toivottiin siitä, mitä sopimukset ovat ja mitä ne määräävät esimerkiksi vuosilomista tai palkkauksen harmonisoinnista.

Näihin kysymyksiin ei kuitenkaan ole vielä vastauksia. Liikkeenluovutus tarkoittaa, että henkilöstö siirtyy ns. vanhoina työntekijöinä uuden työnantajan palvelukseen ja säilyttää siirtymähetkellä voimassa olevat työ- tai virkasuhteeseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet. Siirtyvään henkilöstöön sovelletaan luovuttajaa eli esimerkiksi kuntaa sitovaa työ- ja virkaehtosopimusta kyseisen sopimuksen sopimuskauden loppuun.

Sopimuskauden päättymisen jälkeen maakunnassa noudatetaan uutta työnantajaa sitovia työ- tai virkaehtosopimuksia.  Uusien sopimusten valmistelu on kuitenkin joko kesken tai vasta käynnistymässä valtakunnan tasolla. Tulevaisuuden lääkärisopimusta kokeillaan parhaillaan kolmessa maakunnassa, muutoin kunta-alan neuvotteluosapuolet ovat päättäneet, että neuvotteluihin järjestelmän uudistamisesta palataan parhaillaan kesken olevan neuvottelukierroksen jälkeen.  Joten työ- ja virkaehtosopimusten mukaiset sopimusalat ja palvelussuhteen ehdot eivät ole vielä tiedossa. Palkkaus- ja harmonisointinäkökulmasta on täysin mahdollista, että sopimusten palkkausjärjestelmä on erilainen kuin esimerkiksi kuntasektorilla nyt käytössä olevat järjestelmät. Koska uusia sopimuksia ei kuitenkaan vielä ole, eikä sisällöistä ole tietoa, ei palkkojen harmonisointiin liittyvää valmistelua tai maakunnassa tarvittavien paikallisten sopimusten pohdintaa ole perusteltua aloittaa. Siten myöskään lopputuloksesta ei vielä ole vastauksia.

Muutostukea ja työkykyyn liittyviä asioita pohditaan alatyöryhmissä

Henkilöstötyöryhmän alaisuudessa toimii pienempiä työryhmiä yhteistä valmistelua tehden. Tästä esimerkkinä on muutostuki-ryhmä, joka on suunnitellut ja toteuttanut Muutos tehdään yhdessä – esimiehen johdolla muutostuen. Lisäksi maakunnassa on muodostettu pientyöryhmä, jossa työstetään työkykyasioita. Työryhmä vetää Saarikasta liikelaitosjohtaja, henkilöstöjohtaja Riitta Hallberg. Työryhmän tehtävänä on avata työkykyjohtamisen käsitteitä, ja työstää sitä millainen olisi toimiva keskisuomalainen aktiivisen tuen  toimintamalli tulevaisuudessa sekä ottaa haltuun tukien muutoksessa olevan henkilöstön työkykyriskejä.  Keva on mukana yhteistyössä. Mallia testataan ja altistetaan myöhemmin keskustelulle erilaisilla maakunnallisilla henkilöstöfoorumeilla.

Henkilöstötyöryhmä on esimiesten tukena ja valmis käymään keskusteluja työyhteisöissä. Ottakaa siis rohekasti yhteyttä!
Puheenjohtaja Arja Aroheinä, Jyväskylän kaupunki. Jäsenet: Arja-Leena Kriivarinmäki, Äänekosken kaupunki, Eeva Aarnio, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Erkki Jäppinen, Laukaan kunta, Jukka Kaistinen, Muuramen kunta, Riitta Hallberg, Perusturvaliikelaitos Saarikka, Sirpa Hyytiäinen, Luhangan kunta, Tarja Ojala, Keuruun kaupunki, Korhonen Auli, Jämsän kaupunki, Arja Erola, ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus, Kari Luostarinen, Keski-Suomen liitto, Ari-Jukka Käsmä, Pihtiputaan kunta, Merja virtanen, Jyväskylän kaupunki, Hannu Tuderus, JHL, Heljä Siitari, Juko, Jaana Pollari, Tehy, Ulla Sinikka Sihvonen, Jyty, Sari Puikkonen, Super, Marja-Leena Hannula

________

Kuulumisia esimiesiltapäivistä: Muutos tehdään yhdessä – esimiesten johdolla!

Keski-Suomen maakunta- ja sote-uudistuksen esimiehet kokoontuivat alkuviikosta kahteen esimiestilaisuuteen keskustelemaan muutoksesta. Tilaisuuksiin osallistui noin 400 esimiestä.  Tilaisuuksien alussa pidetyissä ”akvaariokeskusteluissa” mm. muutosjohtaja Tapani Mattila totesi esimiesten olevan uudistuksen tärkeintä joukkoa, sillä edessä oleva muutos tehdään heidän johdollaan. Paneeliin osallistuneet keskeiset valmistelijat korostivat myös sitä, miten tärkeää on tutustua toisiinsa ja huomata, että me tehdään muutosta yhdessä, näkövinkkeli vaan vaihtelee.

– Meitä on yhteensä noin 600 esimiehen joukko, jotka tarkkailevat kukin muutosta omasta näkökulmastaan. Työntekijöitä on mukana yli 10 000. Muutos on mittakaavassaan valtava ja haastaa meitä kaikkia. Muutosta ei tehdäkään ulkopuolelta vaan se tehdään maakunnan esimiesten omin voimin, muutosjohtaja Tapani Mattila totesi.

Akvaariokeskusteluun osallistuneet uudistuksen valmistelijat totesivat muutostilanteen olevan esimiehille vaikea, sillä kaikkea uudistuksesta ei vielä tiedetä eikä konkreettisia vastauksia voida vielä antaa. Silti tilaisuuksissa yritettiin löytää vastauksia kaikista eniten mielenpäällä oleviin kysymyksiin.

Ei korjata toimivaa vaan niitä osia, jotka eivät vielä toimi täysillä

Tilaisuuksissa myös rauhoiteltiin esimiehiä. Kaikki ei suinkaan muutu – moni palvelu toimii jo nykyisellään hyvin. Silti palveluissa on osa-alueita, jotka eivät vielä toimi täysillä tai asiakaslähtöiseksi. Niitä osia on tarkoitus tarkastella uudella tavalla.

– Meistä jokainen tekee parhaillaan muutosmatkaansa nyt on lupa ajatella uudella tavalla. Suuri osa alkaa jo olla innostunut ja näkee mahdollisuuksia. Sitä suuntaa meidän pitää kirkastaa, akvaariokeskustelijat totesivat.

Samalla he korostivat myös sitä, että vaikka uudistuksessa puhutaan paljon sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvistä asioista, eivät maakuntaan siirtyvät palvelut ole toinen toistaan tärkeämpiä tai merkittävämpiä. Osallistujat totesivat, että uudistuksessa ollaan ”samassa laarissa” ja ”laarin laajuutta” voi tarkastella esimerkiksi järjestämissuunnitelman kautta.

Osallistujat haastoivat esimiehiä katsomaan asioita rohkeasti uudella tavalla. Lupa on myös innostua, sillä se on polttoainetta, joka vie uudistusta eteenpäin. Valmistelijat myös muistuttivat, että ovat käytettävissä ja aina valmiita tulemaan työyhteisöihin keskustelemaan uudistuksesta.

Akvaariokeskustelun keskiviikolta 31.1.2018 voi katsoa osoitteessa: http://www.ks2020.fi/henkilosto/tukimateriaalia-esimiehille/. Molempien päivien videot viedään myös kyseisten päivien REAL-keskusteluun, jotka avataan kaikille uudistuksen esimiehille lähipäivinä.

________

Yhteinen muutoksen tekeminen esimiesten johdolla on jo alkanut – muutostuki jatkuu esimiesten ehdotusten perusteella!

Esimiesten ensimmäisissä yhteisissä tapaamisissa kartoitimme ja kuuntelimme esimiesten tarpeita muutostuelle.  Paikalla olleet esimiehet toivoivat lisää keinoja työyhteisön kannustamiseen ja innostamiseen mukaan muutokseen ja siihen liittyvään työn kehittämiseen.

Tilaisuuksissa olleet esimiehet kokivat tärkeäksi saada omat työntekijät mukaan muutokseen niin, että heillä olisi oikeasti tunne siitä, että he voivat oikeasti vaikuttaa. Esimiehiä keskustelutti se, kuinka saada muutos johdettua siten, että henkilöstö kokee tulevansa kuulluksi, otetuksi mukaan ja samalla jaksaisi tehdä perustyötä. Ja siten, että uudistuksen tekemisessä on mukana koko henkilöstö ja jokainen työyhteisön jäsen.

Esimiehet haluavat lisää tietoa ja keinoja muutoksen johtamiseen omassa työyhteisössään. Esimiesten mukaan henkilöstön motivoiminen ja sitoutuminen muutoksessa varmistaa hyvän palveluasenteen, kilpailukyvyn ja työhyvinvoinnin.

Esimiesten muutostuessa käytössä erilaiset ja modernit osaamisen kehittämisen keinot

Maakunnan esimiesten muutostuella on kaksi pääteemaa: Mieli mukaan muutokseen ja Työyhteisöjen suorituskyvyn tukeminen. Näiden teemojen sisään mahtuu paljon mielenkiintoisia esimiesten tarvitsemia valmennuksia, sparrauksia ja erilaisia tukitoimia.

Maakunnan esimiehet ovat kaikki osaamiseltaan, koulutukseltaan, taustoiltaan ja kokemukseltaan erilaisia. Alkava muutostuki rakentuu valikoimaksi ja työkalupakiksi, josta jokainen valitsee itselleen ajankohtaiset ja akuutit teemat.

Keväällä tuemme Mieli mukaan -teemaan liittyen esimiesten kykyä johtaa ja tukea työyhteisön tunneilmastoa ja henkilöstön jaksamista, työhyvinvointia sekä muutokseen osallistumista ja vaikuttamista. Syksyllä jatkamme työyhteisöjen suorituskykyisyyden kehittämisen tuella: palvelumuotoilu ja -ohjausosaamisella, työyhteisön osaamisen markkinoinnilla, asiakaslähtöisyyden osaamisella sekä oman työyhteisön ja asiakaslähtöisellä kehittämisosaamisella.

Toteutus tehdään pääasiassa sähköisin työkaluilla ja alustoilla, joiden avulla tavoitetaan kaikki esimiehet maakunnassa. Ensin varmistetaan ja tuetaan kaikkien esimiesten osaaminen liittyen sähköisiin työkaluihin ja oppimisalustoihin (esim. Real ja Skype). Varmistamme että jokainen esimies käyttää uusia välineitä rohkeasti ja rennosti.

Muutostuen toteutustapoina ovat esim. verkkokurssit ja niitä tukevat ryhmätapaamiset (teemoina esim. muutoksen johtaminen, muutoksen systeemisyys, mindset ja resilienssi). Tarjoamme myös pienryhmiä toivotuista teemoista: esim. haastavien tilanteiden hallinta esimiestyössä.

Esimiehenä saat pian sähköpostiisi tarkempaa tietoa sisällöistä, ajankohdista ja toteutuksista. Valitse valikoimasta sinulle sopivat ja tärkeät teemat ja tule mukaan!

Lisätietoja: maakunta- ja sote-uudistuksen muutostukiryhmän jäsenet henkilöstöjohtaja Arja Aroheinä, hallintojohtaja Arja Erola, pääluottamusmies Heljä Siitari, henkilöstöpäällikkö Sari Uotila, työhyvinvointiasiantuntija Sirpa Siikaluoma,  henkilöstön kehittämispäällikkö Ulla Lauttamus,  hallinto- ja viestintäpäällikkö Emmi Hyvönen
____________________________

Kukoistava kotihoito -hanke kehittää kotihoitoa koko Keski-Suomen maakunnan alueella

Kukoistava kotihoito -hankkeen päätavoitteena on varmistaa, että Keski-Suomen maakunnassa on asiakaslähtöinen, vaikuttava ja kustannustehokas kotihoito 24/7. Päätavoite on jaettu kahteen toisiaan tukevaan kokonaistavoitteeseen

1. Kotiin vietävien palvelujen sisältö ja kohdentuminen. Tavoitteena on, että kotona pärjäämistä tukevat palvelut ovat yhdenvertaiset, vaikuttavat, asiakaslähtöiset ja laadukkaat.
2. Palvelujen tuottaminen, resurssit, prosessit ja johtaminen. Tavoitteena on kustannustehokas palvelutuotanto, missä resurssit kohdentuvat parhaalla mahdollisella tavalla ja prosessit ovat sujuvia.

Kuko-hankkeessa kehitetään siis kotihoitoa kokonaisvaltaisesti niin kotiin vietävien palvelujen sisältöä ja laatua kuin palvelutuotantoa, prosesseja sekä johtamista. Toimintatapa on henkilöstöä ja asiakkaita osallistava. Yhdessä kuntien ja yhteistyökumppaneiden edustajien kanssa on vuoden 2017 aikana työpajoissa luotu maakunnallisten yhtenäisten toimintamallien luonnokset. Näistä luonnoksista jokaisessa kunnassa on kehitetty sinne parhaiten istuva toimintamalli, mikä pilotoidaan ja juurrutetaan osaksi toimintaan vuoden 2018 aikana.

Kuntien kehittämistyötä on valmennettu yhteisissä sparrauspäivissä, mikä on tapahtunut vertaisoppimisen ja -kehittämisen kautta. Yhteisiä tilaisuuksia on ollut paljon, niissä on tapahtunut benchmarkkausta ja verkostoitumista kuntien työntekijöiden kesken. Näin on luotu pohjaa tulevan maakunnan työntekijöiden, esimiesten ja johdon yli kuntarajojen tapahtuvalle yhteistyölle.

Tulevaisuudessa esimies johtaa tiedolla, valmentaa ja osallistaa henkilöstöä sekä osaa toimia verkostoissa. Henkilöstön hyvinvointiin voidaan vaikuttaa mm. hyvällä työn organisoinnilla ja osaamisella. Tiedolla johtamisen tueksi hankkeessa on luotu työkalu Keski-Suomen kotihoitoyksiköiden seurantaan. Sen taustalla on kuntakohtainen tiedonkeruu; mittareina mm. sairauspoissaolot, välitön työaika, henkilöstön vaihtuvuus, ylityöpäivät, hoidon jatkuvuus eli viiden tutuimman hoitajan käynnit asiakkaan luona yms.

Asiakaslähtöisyys on kaiken tekemisen keskiössä. Asiakkaan palveluntarve ja toimintakyky arvioidaan koko maakunnan alueella yhtenäisin menetelmin. Asiakkaan tuen tarve määrittää palvelut, mikä on ns. tarvepohjaisen toimintamallin perusidea. Asiakkaiden tarpeen mukaan määräytyy myös resurssit kuten työntekijöiden määrä. Tarvepohjaisen toimintamallin ydin on, että kotihoidon henkilöstömiehitys perustuu todelliseen, ei ennustettuun asiakastarpeeseen. Tarvepohjaisessa toimintamallissa osa henkilöstöstä (n 20%) sijoittuu ns. resurssipooliin, josta heidät kiinnitetään tiettyyn tiimiin vasta työvuoron alussa, kun lopullinen päiväkohtainen henkilöstötarve on tiedossa. Näin varmistetaan, että rajallinen määrä henkilöstöä kohdistuu sinne, missä avun tarve on suurin eli oikea määrä hoitajia on oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

Resurssipooli muistuttaa varahenkilöstöä, mutta toimintamallien välillä on keskeinen käytännön ero; varahenkilöstöstä korvataan yleensä hoitajien poissaoloista johtuvia resurssipuutteita, kun taas resurssipoolista vastataan asiakkaiden äkillisiin palveluntarpeen muutoksiin. NHG on tehnyt kuntiin laskelmat resurssipoolin vaatimista resursseista.

Kotihoidon työn laatu näkyy asiakastyytyväisyydessä. Valinnanvapauden aikaa eläessämme asiakas valitsee palveluntuottajan, jolloin sekä laadulla että hinnalla on merkitystä. Kukoistava kotihoito -hankkeesta voit lukea lisää uudistuksen verkkosivuilta tämän linkin kautta. Hanketta voi myös seurata facebookissa.

Lisätietoja: muutosagentti Tuija Koivisto ja hankepäällikkö Eeva-Liisa Saarman

____________________________

Maakunnan potilas- ja asiakasturvallisuusstrategiaa valmistellaan

Uudistukseen liittyen valmistellaan maakunnallista potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia, jossa asetetaan yleiset potilas- ja asiakasturvallisuutta koskevat tavoitteet sekä määritellään eri toimijoiden mm. hoitoon, lääkehoitoon ja laiteturvallisuuteen sekä infektioiden torjuntaan ja henkilöstön osaamisen varmistamiseen liittyvät tehtävät, roolit ja vastuut.

Uudistuksen johtoryhmässä linjattiin, että potilas- ja asiakasturvallisuusstrategiasta valmistellaan maakunnallisessa potilasturvallisuusneuvostossa. Käytännön valmistelun koordinoinnista vastaavat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin potilasturvallisuuskoordinaattori Tuula Saarikoski ja Jyväskylän kaupungin potilasturvallisuuskoordinaattori Merja Hokkanen. Heidän vastuullaan on huolehtia riittävän laajasta ja monipuolisesta keskustelusta eri tahojen kanssa sekä uudistuksen valmisteluvaiheen osaprojektien kesken. Parhaillaan he kiertävät jo eri työyhteisöjä asian tiimoilta.

_______________________

Henkilöstön vuoden ensimmäinen uutiskirje julkaistaan maaliskuussa. Lisäksi helmikuussa aloitetaan esimiehille koostetut videotervehdykset, joissa käsitellään ajankohtaisia aiheita ja joita voi käydä läpi esimerkiksi työyhteisökokouksissa. Kommenttikenttään voi laittaa juttuaiheita, joita toivoisitte esimieskirjeissä tai videouutisissa jatkossa käsiteltävän.

Sinua voi ehkä kiinnostaa nämäkin...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.