Keski-Suomen tulevan maakunnan vastuut ja tehtävät kokoava järjestämissuunnitelma yhteiseen ideointiin

Suunnitelma hahmottaa tulevia palveluita sekä palveluverkon periaatteita

Keski-Suomen tulevan maakunnan tehtävät on nyt koottu ensimmäistä kertaa yhteiseen suunnitelmaan. Suunnitelma kuvaa kaikki ne tehtävä ja vastuut, joita maakunnalle tulevaisuudessa nykyisten lakiluonnosten mukaan kuuluu.

Suunnitelma auttaa hahmottamaan tulevan maakunnan tehtävien laajuutta ja monipuolisuutta. Samalla se ottaa alustavasti kantaa siihen, miten asukkaat saavat tulevaisuudessa palveluitaan. Myös palveluverkon periaatteet on kirjattu suunnitelmaan.

Sote-keskukset säilyvät kunnissa – palveluiden laajuus vaihtelee

Palveluverkkojen osalta suurinta kiinnostusta herättää sosiaali- ja terveyskeskusten sijoittuminen maakunnassa. Järjestämissuunnitelmassa lähdetään siitä, että jokaisessa Keski-Suomen kunnassa on myös jatkossa sosiaali- ja terveyskeskus eli sote-keskus. Kaikissa kunnissa toimivissa sote-keskuksissa tarjotaan vähintään hoitajien ja lääkäreiden vastaanottopalveluita sekä laboratoriopalveluita ajanvarauksella. Keskusten aukioloajat ja palveluiden laajuus vaihtelevat kuitenkin mm. palveluiden käyttäjämäärien mukaan.

Eri puolille maakunta muodostetaan myös ns. laajojen palveluiden sote-keskuksia, joiden tulee olla kaikkien asukkaiden saatavilla maksimissaan tunnin päästä kotoaan. Linjaus varmistaa asukkaiden yhdenvertaisen kohtelun eri puolilla maakuntaa. Laajoihin sote-keskuksiin tuodaan päivystysluonteisia vastaanottopalveluita sekä erikoissairaanhoidon palveluita. Jako lähipalveluiden ja laajempien yksiköiden välillä on pitkälti sama kuin nykyisinkin. Palveluvalikoima laajoissa sote-keskuksissa kuitenkin laajenee.

– Sote-keskuksiin suunnitellaan nykyistä laajempia palveluita kuten erikoissairaanhoidon vastaanottoja sekä erilaisia kuntoutus- ja terapiapalveluita. Myös maakunnan vastuulle kuuluvia työllisyys- ja maaseutupalveluita voidaan tarjota laajojen palveluiden sote-keskuksissa, järjestämissuunnitelman valmistelusta vastannut Mikael Palola kuvaa.

Laissa sote-keskukseen määritellyn sosiaaliohjauksen lisäksi myös muita maakunnan vastuulle kuuluvia sosiaalipalveluita tuodaan osaksi sote-keskusten palveluvalikoimaa.

– Haluamme muodostaa sote-keskuksista mahdollisimman kokonaisvaltaisia palvelukeskuksia, joissa asukkaita voidaan palvella moniammatillisesti. Myös kunnat ja järjestöt voivat halutessaan tuoda omia palveluitaan osaksi niiden toimintaa. Samalla aukioloaikoja halutaan laajentaa niin, että laajan palvelun sote-keskuksissa palvelua saisi arkisin kello 8–18 välisenä aikana ja palvelut toimisivat myös viikonloppuisin, Palola visioi.

Sote-keskusten palveluverkon muodostumiseen vaikuttaa merkittävästi myös niin sanottu valinnanvapauslaki, joka mahdollistaa myös yksityisten yritysten osallistumisen julkisen palvelun tuottamiseen maakunnan asettamilla ehdoilla.

– Uskomme, että palveluverkko ja palveluajat muodostuvat todellisuudessa huomattavasti järjestämissuunnitelmassa hahmoteltua verkkoa laajemmaksi. Vierekkäin voi tulevaisuudessa olla useampia palveluntuottajia, jotka kilpailevat asiakkaista mahdollisimman laadukkailla palveluilla tai esimerkiksi minimivaatimusta laajemmilla palveluajoilla, Palola pohtii.

Sote-keskuksen palveluvalikoimaa täydentää maakunnan tuottamat palvelut, kuten Sairaala Nova sekä maakunnallinen sosiaalipäivystys.

– Esimerkiksi ympärivuorokautinen päivystys toimii Novassa samoin kuin sairaalatasoista ympäristöä vaativat palvelut. Leikkaushoitoa saa siten myös jatkossa maakunnastamme. Kiireellistä sosiaalipalvelua tuotetaan maakunnassa tulevaisuudessa 24/7 palveluna samoin kuin ensihoitoa sekä pelastustoimen palvelua. Suunnittelussa on tärkeä miettiä, miten nämä toiminnot voivat tukea toisiaan asukkaiden arjen hyvinvoinnin ja turvallisuuden lisäämiseksi, Palola tuumaa.

Kasvupalvelut vauhdittavat koko maakunnan elinvoimaa

Suunnitelmassa on uutena kokonaisuutena on kuvattu kasvupalvelut. Yrityksille nykyisin ELY-keskuksen toimesta tarjottavat elinkeinopalvelut sekä nykyiset TE-toimiston vastuulle kuuluvat työllisyyspalvelut järjestetään tulevassa maakunnassa siten, että ne edistävät eri alueiden uutta yritystoimintaa, yritysten kasvua, uudistumista ja kansainvälistymistä sekä vastaavat työmarkkinoiden muutoksiin.

– Keski-Suomi haluaa jatkossakin olla kasvun maakunta. Myönteistä virettä työllisyyden osalta halutaan pitää yllä ja panostaa uuteen elinkeinotoimintaan. Maakunta ja kunnat huolehtivat siitä, että maakunnassa on tarjolla yritysten kasvua ja kansainvälistymistä sekä liiketoiminnan kehitystä edistäviä palveluja. Kuntien tehtäviä ei olla maakunnalle siirtämässä, mutta yhteistyötä voidaan varmasti rakentaa uudella tavalla koko maakunnan elinvoiman varmistamiseksi, kuvaa muutosjohtaja Tapani Mattila.

Palveluiden kokoaminen yhteen tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia asiakaspalvelun parantamiseen

Järjestämissuunnitelmaa on työstetty asiakaslähtöisten palvelumallien löytämiseksi. Tavoitteena on kuvata palveluiden rajapinnat siten, että ne tukevat yhtenäisten palvelukokonaisuuksien muodostumista. Sosiaali- ja terveyspalveluissa pyrkimys on aitoon integraatioon, jotta vaikeassa elämäntilanteessa olevaa asiakasta voidaan palvella moniammatillisesti ja tehokkaasti. Tähän uuden lisän tuo työllisyyspalveluiden siirtyminen osaksi maakunnan vastuita.

– Työ on merkittävä osa ihmisten hyvinvointia. Onkin tärkeää, että mietimme esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden ja työllisyyspalveluiden rajapinnat tarkasti, jotta voimme löytää uusia tapoja lisätä hyvinvointia ja helpottaa töihin paluuta yksilötasolla. Tätä työtä TE-toimiston toimesta on jo tehty ansiokkaasti ja nämä mallit on nyt mahdollista integroida laajasti osaksi maakunnan hyvinvointia edistäviä palveluketjuja, Palola kuvaa.

Palveluiden kokoaminen maakunnan vastuulle mahdollistaa monissa palveluissa myös nykyistä yhtenäisempien palveluketjujen muodostamisen.

– Esimerkiksi maaseutuyrittäjä asioi tällä hetkellä lukuisten eri viranomaisten kanssa palveluita saadakseen. Hän hakee erilaisia maaseututukia ELY-keskukselta. Lomituspalveluita tarjoaa hakemuksen perusteella kunnalliset yhteistyöalueet ja eläinlääkäripalveluita kuntien ympäristöterveydenhuolto. Edellä mainittujen tahojen lisäksi maatiloilla valvontaa toteuttaa lisäksi Aluehallintovirasto. Jatkossa nämä kaikki tehtävät ovat maakunnan vastuulla ja siten asiointia voidaan helpottaa ja muodostaa aidosti yhden luukun kautta saatavia kokonaisuuksia, Palola kuvaa.

Painopiste ennalta ehkäisevissä palveluissa, yhteydenottomahdollisuuksia lisätään

Suunnitelmassa kuvataan laajasti ennalta ehkäiseviä palveluita esimerkiksi lapsille ja lapsiperheille. Perhekeskusverkostojen avulla yhdistetään maakunnan ja kuntien sekä järjestöjen ja seurakuntien lapsille ja lapsiperheille suunnatut palvelut. Mallilla yhtenäistetään toimintatapoja ja kootaan perheiden ympärille laajaa tukea. Mallissa tunnistetaan vahvasti myös vertaistuen merkitys ja mahdollistetaan eri elämäntilanteissa olevien perheiden kohtaaminen.

Myös mielenterveys- ja päihdepalveluita tarjotaan jatkossa nykyistä matalammalla kynnyksellä lähellä ihmisten arkea.

– Painopisteen muutos on tietoinen. Haluamme puuttua ongelmiin varhain ja tarjota nykyistä paremmin tukea sitä tarvitseville. Muutoksella vähennetään ennen kaikkea asukkaidemme inhimillistä kärsimystä mutta samalla myös hillitään kustannusten kasvua. Tähtäimessä on siten win-win-tilanne, Mikael Palola kertoo.

Liikennesuunnittelun yhtenäistäminen tukee maakunnan strategisien tavoitteiden toteutumista

Liikenteen palveluiden yhdistäminen mahdollistaa maakunnallisen liikenteensuunnittelun tehostamisen. Liikenteen järjestämisen suunnittelu voidaan yhdistää entistä tiiviimmin maakunnan strategisiin tavoitteisiin ja siten vauhdittaa maakunnan kannalta keskeisten hankkeiden toteutumista.

– Valtion kanssa jatkossa käytettävissä neuvotteluissa maakuntatasolla asetetut strategiset tavoitteet huomioidaan nykytasoa paremmin, jolloin maakunta pystyy vaikuttamaan vahvemmin siihen, mitkä tiehankkeet tulisi toteuttaa ja millä aikataululla, kuvaa Keski-Suomen ELY-keskuksen johtaja Pasi Patrikainen.

Liikenteenpalveluiden yhdistäminen maakuntatasolla tarkoittaa myös uudenlaisten liikennejärjestelyjen toteuttamismahdollisuuksia niillä alueilla, joissa maakunta jatkossa joukkoliikenteen palveluita toteuttaa.

– Joukkoliikenne ja esimerkiksi vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaiset kyytipalvelut tarkastellaan jatkossa maakunnallisesti. Näillä ratkaisuilla voidaan tukea eri alueiden kehitystä ja palveluiden saavutettavuutta, jos tällaisia linjauksia on maakunnassa strategisesti tulevaisuudessa syytä tehdä, Patrikainen tiivistää.

Luonnos yhteiseen ideointiin – keskeneräisyyttä ei pidä säikähtää

Julkaistu luonnos on vielä keskeneräinen, mutta se halutaan laittaa rohkeasti yhteiseen ideointiin maakunnan asukkaiden ja yhteistyökumppaneiden keskuuteen. Palautetta toivotaan kaikilta aiheesta kiinnostuneilta. Päättäjiä, yrittäjiä ja järjestöjä haastetaan myös kertomaan ajatuksistaan. Myös vanhus- ja vammaisneuvostoja sekä nuorisovaltuustoja kannustetaan kertomaan huomioistaan omista näkökulmistaan.

– Meillä on maakunnassa yli 275 000 osaajaa, jotka osaavat kertoa meille asiakaslähtöisyydestä ja siitä, miten palvelut pitäisi tulevaisuudessa järjestää. Annetaan siten puheenvuoro heille. Yhteisen ideoinnin hyödyntäminen on jatkossa yksi maakunnan toiminnan kulmakivistä, joten lähdetään rohkeasti hyödyntämään sitä myös valmistelussa, muutosjohtaja Tapani Mattila kannustaa.

Kommentointi tapahtuu Ota Kantaa -palvelussa, jonne on perustettu laaja keskustelu palautteen antamiseksi. Saatua palautetta seurataan valmistelijoiden toimesta ja viedään aktiivisesti valmistelussa mukana oleville asiantuntijatyöryhmille. Uudistuksen esimiehille ja työyhteisöille tullaan järjestämään oma keskustelu uudistuksen sisäisellä työalustalla.

Vastausaikaa on 21.2.2018 asti. Ideoita voi jättää osoitteessa https://www.otakantaa.fi/fi/hankkeet/201/

Lausunnon voi halutessaan jättää myös lausuntopalvelu.fi -sivuistolla tämän linkin kautta. >>

Suunnitelman luonnos on luettavissa osoitteessa http://www.ks2020.fi/wp-content/uploads/2018/01/Jarjestamissuunnitelma_julkaistava_versio_15012018.pdf

Mikael Palolan haastatteluvideo sekä valmis diapaketti järjestämisestä löytyvät osoitteesta http://www.ks2020.fi/jarjestaminen

Lisätietoja: Maakunnan järjestämistehtävien valmistelusta vastaava johtoryhmän jäsen Mikael Palola, p. 044 4598 561, Keski-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen muutosjohtaja Tapani Mattila, p. 040 595 00 11, Keski-Suomen ELY-keskusksen johtaja Pasi Patrikainen, p. 0400 327 948

Sinua voi ehkä kiinnostaa nämäkin...

Vastausta

  1. Marja Vainio sanoo:

    Erityisesti olen huolissani kehitysvammaisille tai muille ei itse omaa hoitoaan arvioimaan kykeperhe ym. pienkotihoidosta. yhtenäinen laatu toiminta-alueella – asumistaso, tapa hoitaa ja virikemäärä/ toiminta. joka tyypille sopivakis ja riittäväksi; yksiköiden valvonta ja hoidokkien läheisten mukaan otto.Kuka tämän tekisi!Kuka tai mikä instanssi vastaa?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.