Blogi: Suomalaisen aluehallinnon kehitystä lintuperspektiivistä

Kuten tiedämme, maakuntauudistuksen ajurit ovat osittain poliittisia. Useimmat hallitukset ovat halunneet jättää kädenjälkensä aluehallintoon erilaisten rakenneuudistusten muodossa. Maakuntauudistus jatkaa eri hallinnonalojen palvelujen kokoamista aluehallinnossa. Valtion puolella toteutettiin vuonna 1997 teollisuus-, työvoima- ja maaseutupiirien yhdistäminen TE-keskuksiksi sekä vuonna 2010 TE-keskusten, ympäristökeskusten ja tiepiirien yhdistäminen ELY-keskuksiksi. Myös maakuntaliittojen ja valtion aluekehittämistehtäviä on viety lähemmäs toisiaan. Maakuntauudistuksessa kaikki nämä tehtävät ja SOTEn myötä vielä suurempi joukko kunnan tehtäviä siirtyy maakunnan palveluiksi.

Myös työllisyyden ja elinkeinotoiminnan edistäminen on viime vuosina kehittynyt keskittämisen suuntaan. 2000 luvun alussa Suomessa oli vielä 175 itsenäistä työvoimatoimistoa. Hallinnon uudistusten myötä niiden määrä on pudonnut 15 työ- ja elinkeinotoimistoon.

Viimeisessä vuoden 2013 uudistuksessa aloitettiin palvelujen digiloikka, minkä seurauksena on lakkautettu useita toimipaikkoja, jotka ovat aikanaan olleet itsenäisiä TE-toimistoja. Keski-Suomessa tällaisia ovat Viitasaari, Saarijärvi, Keuruu ja Joutsa. Digitalisaation ja palvelujen valtakunnallisen yhtenäisyyden vuoksi välillä näytti jo siltä, että työ- ja elinkeinopalvelujen seuraava organisatorinen vaihe on valtakunnallinen virasto. Vaikka toimipaikkojen tilalle on tullut kuntien yhteispalvelupisteissä tarjottava kuvallinen etäpalvelu, monet asiakkaista ja kumppaneista kokivat viimeisen TE-uudistuksen palveluja etäännyttävänä.

Myös useissa ELY-keskusten tehtävissä on tapahtunut keskittämistä. Esimerkiksi ELYjen hallinnoimassa yritysten ja alueiden kehittämisrahoituksessa kuusi rakennerahasto-ELYä hoitaa rakennerahastovarojen hallinnoinnin kaikkien 15 ELYn osalta. Keski-Suomi on yksi kuudesta.

Kasvupalveluja haluavat myös kaupungit

Maakuntauudistuksessa TE-toimiston palvelut sekä ELY-keskusten elinkeinojen ja työllisyyden kehittämispalvelut yhdistyvät kasvupalveluiksi. Uudistuksessa yhä suurempi osa nykyisistä palveluista viedään palvelumarkkinoille ja asiakkaille tulee SOTE-palvelujen tapaan valinnanvapautta palveluntuottajan valinnassa.

Vaikka maakuntauudistuksen räätäleitä moititaan uuden aluetason synnyttämisestä, on kyseessä itse asiassa valtion tehtävien siirtäminen alueellisen poliittisen johdon alaisuuteen. Todennäköisesti samoille päättäjille, jotka toivoisivat kasvupalveluja suoraan päätösvaltaansa keskuskaupunkien poliittisina päätöksentekijöinä.

Kasvupalvelutehtävät ovat luonteeltaan sellaisia, että niiden siirtäminen keskuskaupungeille johtaisi jääviysongelmiin. Rahoituksen myöntäminen kaupungin kehityshankkeisiin tai palkkatuen myöntäminen kaupungin työllistämiseen olisivat tästä hyviä esimerkkejä. Samalla muut kunnat saattaisivat joutua kilpailuasetelmaan maakunnan keskuskaupungin kanssa.

Keskuskaupungit ovat kuitenkin myös oikeassa siinä, että alueiden välinen kilpailu keskittyy kaupungistuvassa maailmassa enemmän kaupunkien kuin alueiden tasolle. Samalla on kuitenkin hyvä huomata, että maakunnan tehtävänä on edistää palveluillaan maakunnan yritysten ja muiden toimijoiden kehitystä ja kasvua, mikä edistää myös keskuskaupunkien kilpailukykyä.

Yksi uudistuksen ajureista on poliittisen ohjauksen vahvistaminen alueiden päätöksenteossa. Päätöksentekijät ovat varmasti törmänneet siihen, että asioita ei aina pystytäkään tekemään valtion alueellisessa virastossa siten kuin alueen toimijat ja poliittiset päättäjät haluaisivat. Lainsäädäntö ja valtakunnalliset linjaukset ovat enemmän poliittisten päättäjien kuin virkamiesten käsissä, mutta uudistuksen yhteydessä tehtävä normien purkaminen antaa maakunnille osassa palveluita nykyistä suuremman liikkumavaran. Jos maakunnan päättäjät ja virkamiehet siirtyvät uudistuksen myötä hallinnoinnista yhteiskehittämiseen maakunnan asukkaiden ja toimijoiden kanssa, ovat edellytykset toiminnan uudistumiselle hyvät.

Kasvupalveluja kokeillaan jo

Maakuntauudistukseen voidaan valmistautua monella tavalla. Kasvupalvelujen viemiseksi nykyistä laajemmin markkinoille on käynnistetty useita pilotteja eri puolilla maata. Keski-Suomessa pilotit liittyvät toimialan tai alueen työnvälityksen siirtämiseen palvelumarkkinoille, uusien osaamisten kehittämiseen yrityksissä sekä ammatinvalinta- ja uraohjauspalveluihin.

Jo nykyisin suurin osa työllistymistä edistävistä palveluista ostetaan palvelumarkkinoilta. TE-toimistot tuottavat kuitenkin itse asiakkaidensa työnvälityspalveluja. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että asiakkaille tarjotaan heille soveltuvia työmahdollisuuksia, yrityksille tarjotaan sopivia työnhakijoita ja niiden kanssa järjestetään matching-tilaisuuksia, joissa ne esittelevät avoimia työpaikkoja työnhakija-asiakkaille. Jatkossa nämä palvelut siirtyvät siis markkinoille sellaisessa määrin ja siinä muodossa kuin maakunta haluaa.

Maakuntaan tarvitaan vahvaa järjestämisosaamista

Kasvupalvelupiloteissa kokeillaan erilaisia tulosperusteisia hinnoittelumalleja ja vertaillaan niiden vaikutuksia palvelun tuloksellisuuteen. Hinnoittelumalleissa palveluntuottajalle maksetaan sekä asiakkaasta palvelutarpeen kartoittamisesta että työllistymisestä. Työllistymisestä maksetaan tulospalkkio, joka on sitä korkeampi mitä pitemmästä työsuhteesta on kysymys. Lisäksi palveluntuottajaa voidaan palkita esimerkiksi siitä, miten nopeasti asiakas työllistyy.

Valtakunnallisen selvityksen mukaan palvelujen markkinoille siirtämisen haasteet ovat liittyneet asiakasohjaukseen, hinnoitteluun sekä palvelun sisältöön. Asiakkaiden ohjausta pilotteihin tulisi systematisoida ja kokeilla erilaisia ohjausmalleja esim. valinnanvapauteen ja palveluntuottajien vertailtavuuteen liittyen. Palvelujen vaikuttavuutta pitäisi vertailla erilaisten asiakaskohderyhmien välillä ja selvittää mitkä ovat tulospalkkion perusteet silloin, kun sijoittuminen avoimille työmarkkinoille ei ole asiakkaan tilanteessa vielä mahdollista. Jos hinnoittelu epäonnistuu, palvelu ei johda toivottuun lopputulokseen. Selvityksen suosituksissa todetaan, että palveluntuottajia tulisi rohkaista erilaisten mallien kokeiluun.

Pilotit ovat jo nyt osoittaneet sen, että palvelujen tuloksellisuuden lisääminen vaatii kehittämistyötä myös yksityisellä sektorilla. Lisäksi ne osoittavat myös sen, että maakunnassa tarvitaan erittäin vahvaa järjestämisosaamista, jotta erilaiset tulosperusteiset mallit saadaan edistämään maakunnan myönteistä työllisyyskehitystä sekä yritysten osaavan työvoiman saatavuutta ja kasvua.

Tuula Säynätmäki
johtaja, Keski-Suomen TE-toimisto

Keski-Suomen TE-toimiston verkkosivut

Sinua voi ehkä kiinnostaa nämäkin...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.