Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen vahvuuksia mm. osaava henkilöstö sekä laaja alueellinen yhteistyö

Keski-Suomen sote-uudistuksen esivalmisteluvaiheen strategiatyö käynnistyi tänään, kun noin 50 keskeistä sote-valmistelijaa sekä järjestöjen, kuntien ja kuntayhtymien edustajaa kokoontui pohtimaan muutoksen strategiatyötä. Strategiatyöpajassa irtauduttiin nykyisistä kunta- ja palvelualuerajoista ja pohdittiin tulevaa puhtaalta pöydältä.

Vahvuutena osaava henkilöstö ja toimijoiden keskinäinen luottamus

Työn tuloksena laadittiin vahvuuksia ja heikkouksia kartoittanut alustava SWOT-analyysi. Keski-Suomen ehdottomina vahvuuksina uudistuksissa nähtiin julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden välinen arvostus toisiaan kohtaan. Myös luottamusta toimijoiden sekä asukkaiden välillä pidettiin hyvänä. Vahvuudeksi nimettiin maakunnassa toteutettu laaja verkostoyhteistyö mm. Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen tiimoilta.  Alueellisen yhteistyön nähtiin jo nykyisellään olevan vahvaa ja esimerkkiä palveluiden integraatioista löytyy mm. Saarikan alueelta.

Eräs useammassakin puheenvuorossa korostettu asia oli Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstön vahva osaaminen. Osaavan henkilöstön varmistaminen ja saaminen jatkossa nähtiinkin yhdeksi muutoksen onnistumisen edellytykseksi. Tähän nähtiin olevan hyvät edellytyksen Keski-Suomen monipuolisten koulutusmahdollisuuksien ansiosta. Myös koulutusta tarjoavien toimijoiden yhteistyötä arvostettiin.

Ehkä hieman yllättäen vahvuudeksi nimettiin myös Keski-Suomen talouden niukkuus. Sen nähtiin olevan myönteinen kirittäjä uudenlaisten toimintamallien kehittämisessä, sillä talous pakottaa jo nyt sosiaali- ja terveyspalveluiden toimijoita miettimään asioita uudella tavalla maakunnassa.

Mahdollisuuksina nähtiin Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden historia tehdä asioita yhdessä. Mahdollisuuksissa mainittiin myös toimijoiden yhteinen tahtotila tehdä hyvää ja luoda parhaat mahdolliset palvelut asukkaille. Henkilöstön rooli korostui jälleen. Henkilöstön todettiin tekevän todellisen muutoksen ja siihen osaamista Keski-Suomesta löytyy.

Uuden sairaalan eli sairaala Novan ei nähty olevan pelkkä rakennus vaan ainutlaatuinen mahdollisuus miettiä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalveluiden uusia toimintamalleja. Seinien sijaan korostettiin toiminnallista yhteistyötä, jonka rakentaminen voidaan nyt tehdä puhtaalta pöydältä. Myös valinnanvapauden nähtiin olevan aito mahdollisuus parantaa väestön palveluiden saatavuutta ja yhteisesti suunniteltuna myös hoidon vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta. Kilpailun nähtiin olevan myös sparraaja omien palveluiden laadun parantamisessa.

Huolenaiheina yhteistyömallien rakentaminen kuntien kanssa hyvinvoinnin edistämiseksi

Heikkouksiksi SWOT-analyysissa mainittiin tietojärjestelmien sirpaleinen ja hajanainen nykytilanne sekä esimerkiksi maakunnan korkea työttömyys. Reuna-alueiden palveluiden tilanne väestökeskittymien rinnalla aiheutti huolta palveluiden järjestämisen osalta tulevaisuudessa.

Yhtenä uhkana ja heikkoutena pidettiin sitä, ettei vielä ole käynnistetty laajaa keskustelua Keski-Suomen kuntien hyvinvointivastuusta uudistuksen jälkeen. Keskusteluyhteyksien varmistaminen maakunnan ja kuntien välillä on kriittinen menestystekijä.

Uhkina puolestaan todettiin nykyinen sektoripohjainen palvelurakenne ja asenteet muutokseen. Tilaisuudessa todettiin, että mikäli henkilöstöä ei onnistuta sitouttamaan muutoksen toteuttamiseen, ei haluttuja tuloksia saada aikaan. Henkilöstön osallisuuteen tuleekin uudistuksessa kiinnittää huomiota. Uhkana pidettiin myös poliittista sitoutumattomuutta. Uudistus vaatii laajaa yhteistyötä ja selkeää näkemystä siitä, millaisia palveluita Keski-Suomi haluaa asukkailleen tulevaisuudessa tuottaa.

Uhkaksi mainittiin myös se, ettei asiakkaiden tarpeita oteta aidosti huomioon vaan suunnittelu tehdään edelleen nykyisten ammattikuntien ja organisaatioiden ajattelun pohjalta. Uudistuksen onkin lähdettävä siitä, että irtaannutaan nykyisistä rakenteista ja mietitään rohkeasti jotain aivan uutta.

Uhkiksi mainittiin lisäksi mm. kulujen ennakoimaton kasvu, viestinnän epäonnistuminen, palveluverkkoon liittyvät näkemyserot sekä se, saadaanko haja-asutusalueille aidosti uusia tuottajia, mikäli valinnanvapaus tulee voimaan valtakunnallisesti.

Laadittu SWOT on alustava ja se toimii jatkotyöstämisen materiaalina osana sote-uudistuksen esivalmistelun strategiatyötä. Strategiatyötä jatketaan ensi kevään ajan eri työryhmissä huomioiden mm. alueen väestökehitys sekä talouden ja tulevan lainsäädännön asettamat reunaehdot. Uudenlaista näkökulmaa valmistelutyöhön tullaan hakemaan myös perustamalla uudistustyön tueksi oma asiakasraati sekä tiivistämällä mm. järjestö- ja yritysyhteistyötä. Valmistelun etenemisestä tiedotetaan säännöllisesti.

SWOT:in tänään laaditun alustavan version tulokset ovat luettavissa osoitteessa: http://www.ks2019.fi/tyoryhmat-ja-muistiot/asiantuntijatyoryhmat/palvelutuotantotyoryhma/

Lisätietoja:

  • Valinnanvapauden piiriin kuuluvaa palvelutuotantoa käsittelevän asiantuntijatyöryhmän  puheenjohtaja (Jyväskylän kaupungin perusturvan toimialajohtaja) Kati Kallimo, p. 014 266 3001
  • Sote-palveluiden järjestämistä pohtivan asiantuntijatyöryhmän puheenjohtaja Mikael Palola (liikelaitos Saarikan johtaja), p. 014 459 8208
  • Maakunnan palvelulaitosta käsittelevän asiantuntijatyöryhmän puheenhohtaja Juha Kinnunen (Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja), p. 014 269 1670
  • Keski-Suomen sote-vastuuvalmistelija Silja Ässämäki (Jyväskylän kaupungin kehittämisjohtaja), p. 050 568 5831

Sinua voi ehkä kiinnostaa nämäkin...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.